Ihminen viettää elämässään suurimman osan ajastaan ihmissuhteiden verkossa. Kaiken aikaan ja kaikkialla olemme oman ja muiden käyttäytymisen vaikutuksessa, halusimmepa sitä tai emme. Vallitsevan viruksen  myötä face to face kohtaamiset ovat vähentyneet huomattavasti ja sosiaalisen median ihmeellinen maailma ottaa ison osan päivän kommunikaatiosta ja vuorovaikutuksesta. On myös ihmisiä, joilla saattaa mennä tahtomattaan päiviä, ettei ole yhtään mitään vuorovaikutusta mihinkään tai kehenkään.

Joka tapauksessa haastetta tämä etäily tähän hetkeen tuo,  koska tärkeänä ihmissuhdetaitona nähdään juuri kyky ja taipumus muodostaa ja pitää yllä suhteita toisiin kanssaeläjiin. Juuri näiden merkityksellisten ihmissuhteiden kautta suurin osa ihmisistä löytävät ilon, onnen ja rakkauden arkeensa. Yhdessä kun olemme enemmän.

Tärkeä sanaton viestintä

Ilmeet ja eleet myös tarttuvat. Näin ollen hymyilevää ihmistä on helppo lähestyä, kun taas vihaista ihmistä kavahtaa ja haluaa vältellä. Kuinka on tämän laita kun maskit peittävät kasvot ja tulkitset silmien, äänen ja kehonkielen kautta toisen mielialan ja tunteet? Tutkimusten mukaan mielialalla on suurempi vaikuttavuus päivittäisiin pieniinkin tapahtumiin kuin tapahtumilla mielialaan, joten vihaisena, ärtyneenä tai surullisena kaikki asiat tuntuvat kurjilta ja ikäviltä. Taas iloisena ja hyväntuulisena ihminen huokuu turvallisuutta ja suorastaan vetää ihmisiä puoleensa. Ilman koko kasvojen kautta välittyvää tunnetta on hieman vaikea tulkita toista. Isossa roolissa tällöin on suullinen ulosanti sekä silmien kautta välittyvä fiilis.

Ajatustesi sisältö tulee myös mielialan kautta eli vahvistuu siitä, miten asiaa ajattelet: hyvällä tuulella ollessa ikäviä asioita ei ajattele koko ajan, mutta ollessaan huonolla tuulella, ne ovat mielessä alati. Se, miten itseään ilmaisee, merkitsee todella paljon – siksi onkin tärkeää ajatella ensin mitä ja miten sanoo asiansa  ennen kuin avaa suunsa. Äänensävyt ja tunteenpalot myös muuttavat viestijän sanomaa hurjasti, tarkoituksella tai tahtomattaan.

Ilon äärellä

Iloisuus on riippuvainen yksilön omista tarpeista ja tavoitteista eli on tärkeää, että arkeensa sisällyttää asioita, mitkä ovat jokaisen itsensä kanssa asetettu kohdalleen ja päivän edetessä niitä tarkkailee itsestään käsin. Jos joku sakkaa kovasti, mietitään mitä asialle voisi tehdä. Jos on tekemätön paikka, älä tee väkisin mitään vaan odota hetki. Tutkaile fiiliksiäsi ja ympäristöäsi. Tästä kirjoittaa myös Dunderfelt kirjassaan Ilon psykologia . Hänen mukaansa iloon tarvitaan muutakin kuin iloiset tapahtumat. Ne syntyvät jokaisen yksilön tulkinnasta, tietoisen ponnistuksen tuloksena tai asenteen muutoksen kautta.

Oman mielen tulkinnat

Ihmismieli toimii parhaiten siten, että ymmärtää, miten oma mieli tulkitsee alati kokemusmaailmaa ja ikään kuin luo kokemuksien kautta uutta todellisuutta menneisyydessä opittujen mallien mukaan. Onkin tärkeää ymmärtää se, että yksilö voi ottaa kiinni omasta ajattelustaan ja tehdä parempia tulkintoja kohtaamistaan tapahtumista. Ei takerruta vanhoihin vaan annetaan mahdollisuus uudelle ajattelulle. Ei ole niin, että jos  olet esimerkiksi kohdannut haastavan ihmisen tietyssä tilanteessa kerran, se tapahtuisi toisella kertaa juuri samalla tavalla. Ihminen voi itse jo valmistautuessaan uudelleen kohtaamiseen, muuttaa omaa asennettaan myönteiseen suuntaan ja koettaa olla viemättä tilannetta huonoon suuntaan omien ennakkoasenteiden kautta.  Ja aina ei tarvitse olla kivaa, ei tietenkään. Elämä kaataa kaikkien harteille niin iloa, valoa kuin suruakin mutta hyvä tavoite olisi se, ettei jäisi epätoivoon makaamaan.

Nauru pidentää ikää

Huumori sopivassa määrin arjessa luo myös hyvää energiaa ja hyvää mieltä, joten se voi vähentää pahaa oloa, ahdistusta ja jännitystiloja. Parhaimmillaan se tuottaa kestäviä ja mielekkäitä ihmissuhteita sekä edesauttaa sopeutumisessa muutoksiin. Kunnon naurunremakka porukassa tuo hurjan hyvän fiiliksen ympäristöönsä. Huumorintajun on huomattu olevan itsearvostuksen ja myönteisen minäkäsityksen syntymiseen yhteydessä eli on tärkeää oppia ottaa asioita ilon kautta. Myös työyhteisöissä olisi hyvä rohkeasti tuoda huumoria mukaan toimintaan, sillä tutkimusten mukaan niissä työpaikoissa missä huumorintajua hyvällä, rakentavalla tavalla käytetään, on parempi työtyytyväisyys. Kysymys kuuluukin, uskaltaako sinun ympärilläsi nauraa iloisesti?

Iloa ja naurunremakkaa päiväänne,

toivottelee Nina