Yritysten toimintaympäristö voi muuttua joskus äkisti ja yllättävällä tavalla, johon on ollut mahdotonta varautua. Sen saimme karvaasti kokea koronapandemian hiljentäessä palveluiden kysynnän lähes olemattomiin. Ympäristön muuttuessa, ja kuluttajien ostokäyttäytymisen sen mukana, yritysten on reagoitava nopeasti ja panostettava entistä enemmän ennakointiin eli tulevaisuusajatteluun. Uusien innovaatioiden kehittäminen on välttämätöntä, sillä tulevaisuuden menestys ei perustu vain olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden varaan. Innovatiivisuutta tarvitaan uudenlaisten tuotteiden ja palveluiden luomiseksi, toiminnan kehittämiseksi ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Ei siis kannata jäädä suremaan ongelmaa, jos voi keskittyä etsimään siihen ratkaisua.
Innovaatioita ei synny, eikä kehitystä tapahdu ilman uusia ideoita ja innovatiivista ajattelua. Joskus tarvitaan myös rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja ripaus hulluuttakin. Idea voidaan määritellä ajatukseksi uudenlaisesta ratkaisusta tai uudesta, jo olemassa olevan tiedon sovelluksesta johonkin havaittuun ongelmaan. Ideat syntyvät usein arjessa ympäristöä havainnoimalla ja oivaltamalla mahdollisia ratkaisuja olemassa oleviin tarpeisiin. Ideasta voi jalostua keksintö, jota ei ole kaupallistettu ja sillä on vasta potentiaalia innovaatioksi. Se voi olla fyysinen tuote, palvelu tai vaikkapa uusi liiketoimintamalli. Se voi olla myös idean kehittelyn ja testaamisen tuloksena kehitetty prototyyppi, joka voidaan patentoida. Uusien innovaatioiden kehitystyöhön voi olla mahdollisuus saada jopa ulkopuolista tukea ja rahoitusta.
Miten ideasta voi kehittyä innovaatio?
Innovaation ja keksinnön ero siinä, että innovaatio on kaupallistettu eli se on saanut hyväksynnän markkinoilla. Innovaatio voidaan siis määritellä tuotteeksi, palveluksi tai toimintamalliksi, joka on otettu käyttöön ja se tuo käyttäjälleen lisäarvoa ja keksijälleen taloudellista hyötyä. Innovaatio on siis helpointa ymmärtää yrityksen tuottamaksi uudeksi tai parannetuksi hyödykkeeksi. Tästä esimerkkinä vaikkapa hius- ja kauneudenhoitoalan tuotteita ja palveluita kivijalkaliikkeessä tarjoava yritys, joka on laajentanut toimintaansa digitaalisiin tuotteisiin ja palveluihin siltä osin, kun se on mahdollista. Se voi olla myös alan ammattilaisen ideoima oma tuotesarja, joka jatkokehitetään ja teetetään kosmetiikkaa valmistavassa yrityksessä ja myydään omassa verkkokaupassa. Ja ne parhaimmat ideat vasta omaperäisiä ovatkin. Keksihän joku joskus aivan hullulta kuulostavan idean pelistäkin, jossa vihaiset linnut ampuvat vihreitä possuja.
Idean kehittyminen innovaatioksi etenee erilaisten ja yksilöllisten vaiheiden kautta. Aluksi voidaan havaita esimerkiksi markkinoilla oleva tarve tai ongelma, jonka ratkaisemiseksi syntyy visio uudesta tuotteesta tai palvelusta. Tämän jälkeen voidaan tehdä alustavia suunnitelmia ja laskelmia sekä selvittää idean uutuus eli tehdä niin sanottu uutuustutkimus. Kehitystyö voi jatkua mallikappaleiden eli prototyyppien valmistamiseen tai kehittää palvelusta testattava aihio. Keksinnölle voidaan hakea myös suojaa esimerkiksi patentilla, hyödyllisyysmallisuojalla tai muulla suojaoikeudella.
Lisäksi kannattaa tehdä taloudellinen analyysi eli selvitys idean toteutukseen ja käytäntöön viemiseen liittyvistä kustannuksista kuten esimerkiksi tuotteen valmistuskustannuksista sekä analyysi kilpailijoista eli alustava markkinaselvitys. Usein on myös järkevää tehdä käyttötestejä tuotteen tai palvelun potentiaalisilla loppukäyttäjillä sekä tehdä tarvittavia muutoksia prototyyppiin kehittäen sitä edelleen käyttäjälähtöisesti. Viimeistään tässä vaiheessa pitää ratkaista, miten keksintö saadaan kaupallistettua.
Idea voi edetä innovaatioksi monella tavalla riippuen muun muassa toimialasta, kilpailutilanteesta ja käytettävissä olevista resursseista. Lopputulokseen vaikuttavat myös kehittäjän oma osaaminen ja motivaatio. Omaa osaamistaan voi täydentää verkostoitumalla ja hankkimalla neuvoja ja tukea ulkopuolisilta. Idean kehittämisessä innovaatioksi vaaditaan paljon ajatustyötä ja luovuutta, mutta ennen kaikkea määrätietoisuutta sekä toisinaan onneakin. Tärkeintä on kuitenkin käyttäjälähtöinen tuotekehitys ja kehittäjän sitoutuminen innovaatioprosessiin.
Toimenpiteet idean ja keksinnön kaupalliseen hyödyntämiseen riippuvat olosuhteista, joissa ne syntyvät. Yksityisen henkilön idean kehityspolkua innovaatioksi ei voida verrata suurten yritysten tuotekehitysprosesseihin. Innovaatiot syntyvät erilaisissa ympäristöissä ja olosuhteissa, joten yleispätevää kehitys- tuotteistamis- ja kaupallistamisstrategiaa ei voida esittää. Sen sijaan keksijän tulee oppia ymmärtämään innovaatioprosessia teoreettisella tasolla ja soveltaa sitä omaan tuotekehityshankkeeseensa.
“Innovaatioita ei synny, eikä kehitystä tapahdu ilman uusia ideoita ja innovatiivista ajattelua. Joskus tarvitaan myös rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja ripaus hulluuttakin.”
Miten oman idean saisi kaupallistettua?
Kaupallistamiseen on kaksi mahdollisuutta ja siihen vaikuttaa muun muassa onko kyseessä tuote- vai palveluinnovaatio, näiden yhdistelmä vai jokin muu. Itseasiassa palvelukin on tuote, mutta sen innovaatio- ja kaupallistamisprosessi pitää toteuttaa hieman eri tavoin kuin fyysisen tuotteen kohdalla toimittaisiin. Keksintö voidaan kaupallistaa omana liiketoimintana valmistamalla tai myymällä sitä tai yhdistämällä niitä molempia. Vaihtoehtoisesti keksintö voidaan myydä ulkopuoliselle yritykselle tai tuoteoikeudet voidaan lisensioida.
Riippumatta valitusta kaupallistamisen tavasta, seuraa tämän jälkeen keksinnön tuotteistaminen, johon voi kuulua esimerkiksi teollista muotoilua ja valmistusmenetelmien valintaa sekä koesarjan valmistus, mikäli kyseessä on fyysinen tuote. Lisäksi tarvitaan jälleen uusia käyttötestejä ja tuotteen ominaisuuksien edelleen kehittämistä. Myös palveluja ja uusia toimintamalleja kannattaa testata ja kehittää edelleen kaupallistamisen eri vaiheissa ja vielä sen jälkeenkin.
Tässä vaiheessa on tarpeen tehdä kokonaisvaltainen markkinatutkimus, jossa selvitetään muun muassa alan lainsäädännön vaatimuksia sekä mahdollisia jakelukanavia. Tarvittaessa myös mahdolliset alihankintayritykset pitää kartoittaa ja valita. Kun tuotteesta on saatu ensimmäinen erä valmistettua tai vaikkapa digitaalinen palvelu on kehitetty myyntikelpoiseen muotoonsa, seuraavina vaiheina ovat markkinointi ja myynti. Myös markkinoinnista ja myynnistä voi tehdä ensin muutamia kokeiluja ja kehittää toimintaa sen pohjalta edelleen. Huomioitavaa on myös markkinointi- ja myyntihenkilöstön vaikutukset kaupallistamisen onnistumiseen.
Keksintöjen eteneminen ideasta kaupallistetuksi innovaatioksi on tapauskohtaista. Tuotekehitys, tuotteistamis- ja kaupallistamisvaiheet sisältävät lukuisia työvaiheita ja keksijän on varauduttava kohtaamaan monenlaisia haasteita. Haasteita kohdattaessa on ongelmia saatettu pyrkiä ratkaisemaan yrityksen omista lähtökohdista, kuulematta työntekijöitä, avainhenkilöitä ja verkostoja. Tuotekehitystyö vaatii usein onnistuakseen aktiivista vuorovaikutusta eri toimijoiden, kuten yritysten työntekijöiden ja sidosryhmien välillä sekä tuotteen jatkuvaa jalostamista kokemuksen pohjalta. Osa haasteista ja riskeistä olisi vältettävissä sillä, että osallistettaisiin alusta alkaen myös käyttäjät mukaan tuotekehitysprosessin eri vaiheisiin palvelumuotoilun keinoin.
Kannattaa kuunnella myös asiantuntijoita ja hyödyntää verkostojen voimaa, mutta tärkeintä on uskoa itse omaan ideaansa. Joskus hyväkin keksintö voisi jäädä kaupallistamatta, jos myrkynkylväjiin olisi aina uskomista, sillä dissaajia ja kateellisia riittää. Tangle Teaserin keksijä, kalastajan poika ja kampaaja Shaun Pulfreykin naurettiin aikanaan brittien Leijonan Luolasta ulos ja tällä hetkellä keksintö on tuottanut satoja miljoonia puntia.
“Kannattaa kuunnella asiantuntijoita ja hyödyntää verkostojen voimaa, mutta tärkeintä on uskoa itse omaan ideaansa.”
Miten oman kosmetiikkatuotteen voisi kehittää?
Kosmetiikan tuotekehitystyössä tulee huomioida siihen liittyvät erityispiirteet, sillä kosmetiikan, sen raaka-aineiden ja sen valmistuksen tulee vastata EU:n kosmetiikka-asetuksen sekä Suomen kosmetiikkalain vaatimuksia. Kehitystyön alkuvaiheessa on siis syytä perehtyä ajantasaiseen lainsäädäntöön ja tarkistaa sen viimeisimmät alaa koskevat muutokset, jotta innovaatio täyttää lain edellyttämät vaatimukset.
Kosmetiikan kehitystyö, kuten muukin tuotekehitys, käynnistyy tavallisesti ideasta. Idean lähtökohtana voi olla tarve tai sellainen luodaan. Kosmetiikkainnovaatioita kehitettäessä on kuitenkin oltava tietoinen ja huomioitava monta muuttujaa, jotka tähän prosessiin vaikuttavat ja asettavat sille reunaehtoja. Tämä vaatii tuotekehitysosaamisen lisäksi vahvaa ja monipuolista kosmetiikka-alan substanssiosaamista sekä perehtyneisyyttä paitsi lainsäädäntöön, tuoteturvallisuuteen ja vastuukysymyksiin. Lisäksi laajasti ymmärrettävä tulevaisuuden ennakointi on tärkeää kosmetiikan tuotekehitystyössä.
Varsinainen kehitystyö alkaa tavallisesti uuden tuotteen idean ja tarkoituksen määrittelyllä. Tämän jälkeen hankitaan tietoa raaka-aineista ja niiden vaikutuksista sekä turvallisuudesta. Informaatiota on syytä etsiä useista eri lähteistä, kuten esimerkiksi aikaisemmista tuotekehityshankkeista, kirjallisuudesta ja raaka-aineiden toimittajilta. Hankittua informaatiota kannattaa myös vertailla ja analysoida kriittisesti. Siten saadaan arvokasta tietoa raaka-aineista, kemiallisista prosesseista ja voidaan saada myös alustavia reseptejä kehitystyön pohjaksi. Raaka-aineiden tieteellisesti todistetut vaikutukset löytyvät esimerkiksi CosIng -tietokannasta, joka on Euroopan komission tietokanta kosmeettisista aineista ja ainesosista, jotka sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston kosmetiikka-asetukseen.
Raaka-aineiden tieteellisesti todistettuja vaikutuksia voi eettisesti käyttää pääsääntöisesti myös markkinointiväittämissä eli millä argumenteilla tuotetta ja sen vaikutuksia kuvaillaan ja markkinoidaan. Tuolloin kannattaa kuitenkin palauttaa mieliin kosmetiikan määritelmä ja ihon rakenne, jotta ymmärretään, mihin tuotteen vaikutus ulottuu ja mitkä ovat juuri kyseisen tuotteen mahdollisuudet ja rajoitteet ottaen huomioon sen raaka-aineet, näiden yhteisvaikutukset sekä tuotteen käyttötarkoitus. Tärkeää on siis ymmärtää mihin kosmetiikka oikeasti pystyy.
Ideoida voi periaatteessa kuka vaan, mutta varsinainen tuotekehitystyö tapahtuu tavallisesti yrityksessä, joka myös valmistaa tuotteen, jolloin valmistaja toimii tuotteen vastuuhenkilönä. Valmistajalla tarkoitetaan luonnollista tai oikeushenkilöä, joka valmistaa, suunnitteluttaa tai valmistuttaa tuotteen ja markkinoi sitä omalla nimellään tai tavaramerkillään. Vastuuhenkilönä tämä vastaa siitä, että lakia noudatetaan ja tuote on valmistettu hyvien tuotantotapojen mukaisesti. Mikäli ideoit itse tuoteen ja valmistutat sen tilaustyönä, ratkaisevaa on selvittää eri osapuolten vastuut. Vastuuhenkilö voitkin olla sinä itse, mikäli olet tuotteen valmistuttaja. Ideasta alkanut tuotekehitystyö ei kuitenkaan aina pääty valmiin tuotteen markkinoille saattamiseen, vaan sitä voidaan kehittää edelleen, esimerkiksi käyttäjäpalautteen perusteella. Tämä prosessin pituus ja laajuus on syytä huomioida jo kehitystyötä aloitettaessa.
Miten lainsäädäntö pitäisi huomioida tuotekehityksessä, maahantuonnissa, viennissä ja markkinoinnissa?
EU:n kosmetiikka-asetus säätelee kaikkia EU:n alueella valmistettavaa ja sille tuotavaa kosmetiikkaa. Sen tarkoitus on varmistaa tuotteiden turvallisuus ja se pitää sisällään myös luettelot kielletyistä ja säädellyistä raaka-aineista. EU:n kosmetiikka-asetuksen täytäntöönpanosta, valvonnasta, valmisteiden pakollisista merkinnöistä, tuotetietojen kielivaatimuksista sekä näiden noudattamatta jättämisestä mahdollisesti seuraavista sanktioista säätää Suomen kansallinen kosmetiikkalaki. Kun kyse on kosmetiikan valmistuksesta, kosmetiikka-asetuksen ja kosmetiikkalain noudattamista valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. Kosmetiikan tuotekehitykseen voivat vaikuttaa myös alkoholeja ja aerosoleja koskeva lainsäädäntö.
Vastuuhenkilön on varmistettava, että valmiste on EU:n kosmetiikka-asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukainen. Kosmeettisten valmisteiden on oltava tavanomaisissa olosuhteissa käytettynä turvallisia, huomioiden niiden käyttö- ja hävittämisohjeet. Vastuuhenkilön on myös varmistettava, että kosmeettiselle valmisteelle on tehty turvallisuuden arviointi sekä laadittu turvallisuusselvitys, ennen kuin tuote voidaan saattaa markkinoille. Turvallisuuden arvioinnin voi suorittaa farmasian, toksikologian, lääketieteen tai vastaavan tieteenalan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö.
Vastuuhenkilön on myös pidettävä markkinoille saatettavasta tuotteesta tuotetietokantaa (PIF= Product Information File), josta ilmenee kaikki tarvittavat tiedot kosmeettisen valmisteen tunnistamisen, laadun, turvallisuuden ja väitettyjen vaikutusten osalta sekä valmistusmenetelmän kuvaus ja lausunto hyvän tuotantotavan noudattamisesta. Tuotetiedoista on löydyttävä myös turvallisuusselvitys, joka osoittaa, että turvallisuuden arviointi on tehty asianmukaisesti. Se on myös ilmoitettava EU:n portaaliin ennen tuotteen markkinoille tuloa. Tuotetiedote on säilytettävä kymmenen vuoden ajan siitä ajankohdasta, jolloin viimeinen kosmeettisen valmisteen erä on saatettu markkinoille. Tuotetiedot on oltava Turvallisuus ja kemikaaliviraston ja Tullin saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Ennen tuotteen markkinoille saattamista vastuuhenkilön on toimitettava sähköisesti komissiolle kosmeettisen valmisteen kauppanimi, tuotetiedot, kehyskoostumus sekä vastuuhenkilön yhteystiedot, jossa tuotetiedot ovat saatavilla sekä jäsenvaltio, jossa tuote saatetaan markkinoille. Lisäksi komissiolle on toimitettava valokuva vastaavasta pakkauksesta, mikäli se on kohtuudella luettavissa.
Valmistajan vastuulla on myös se, että tuotteen pakkausmerkinnät ovat kunnossa. Pakkauksesta ja tuotteen ulkopäällyksestä on löydyttävä ainakin tuotteelle käyttöohje, ainesosaluettelo eli INCI, jonka edellä on oltava termi ”ingredients”, jossa ilmaistaan raaka-aineet painon mukaan pitoisuusjärjestyksessä sekä vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot, tuotteen eränumero sekä vähimmäissäilyvyysaika. Esimerkiksi jos tuote säilyy avaamattomana yli 30 kuukautta, käytetään PAO-merkintää (= Period After Opening), joka viestii säilyvyydestä avaamisen jälkeen. Tämä merkitään avattua purkkia esittävällä symbolilla, jonka yhteyteen merkitään säilyvyys avaamisen jälkeen kuukausina. Suomessa markkinoilla olevissa tuotteissa pakkausmerkinnät on oltava suomeksi ja ruotsiksi. Mikäli tuotetta viedään ulkomaille, noudatetaan kohdemaan kielivaatimuksia.
Valmistaja vastaa myös siitä, että tuotteen markkinointiväittämille on perusteet. Niiden on täytettävä lainmukaisuuden, todenmukaisuuden, rehellisyyden, oikeudenmukaisuuden, perusteltujen päätösten tekemisen vaatimukset ja niiden on perustuttava näyttöön. Kuluttajaa on myös suojeltava harhaanjohtavilta väittämiltä. Tuoteselosteissa tai markkinoinnissa ei saa käyttää nimiä, kuvia, tekstiä, tavaramerkkejä, figuratiivisia tai muita merkkejä, jotka yhdistäisivät siihen vaikutuksia tai ominaisuuksia, joita tuotteessa ei ole. Kosmetiikan markkinointiväittämien valvonnasta säädetään kuluttajansuojalaissa. Arvioitaessa väittämäasetuksen kriteerien toteutumista voidaan apuna käyttää lisäksi Euroopan komission soveltamisohjeita.
Vastuuhenkilön tehtäviin kuuluu lisäksi tarvittaessa yhteistyö viranomaisten kanssa, haittavaikutuksista ilmoittaminen sekä tuotteiden markkinoilta pois vetäminen. Vastuuhenkilön pitää myös tietää, mille jakelijoille tämä on myynyt tuotetta ja kenelle he myyvät sitä edelleen. Kuluttaja-asiakkaina olevia yksityishenkilöitä ei sentään tarvitse nimetä. Mutta nämä kaikki tulisi huomioda, jos vaikkapa mielit valmistaa esimerkiksi saippuapaloja ja myydä niitä eteenpäin.
Luova innovaatioprosessi voi olla hauskaa ja antoisaa, mutta se vaati rutkasti itsensä johtamiskykyä sekä reflektiivistä työskentelytapaa. Kehittämistyö voidaan visioida ja suunnitella hyvin, mutta siihen vaikuttavat ympärillä tapahtuvat monenlaiset muuttujat ja prosessi etenee niiden varassa. Haasteita kohdattaessa on osattava muuttaa suunnitelmia, mutta myös pidettävä kiinni tavoitteista.
Avainasemassa koko prosessissa on ennen kaikkea yhteiskehittäminen ja sen tärkein voimavara on siinä työskentelevät ihmiset. Innovaatioprosessi ei siis ole ainoastaan kehittämistyön tekijän harteilla, vaan tulevaisuussuuntautunut innovatiivinen lopputulos syntyy yhdessä tekemällä. Palkkiona on joka tapauksessa oppimiskokemuksia tarjoava ja asiantuntijuutta kehittävä prosessi mahdollisuuksineen ja haasteineen. Ja kukapa tietää, mistä ideasta voi syntyä todellinen timantti? Takkuharjallekin aluksi naurettiin. Ei naureta enää.
“Kukapa tietää, mistä ideasta voi syntyä todellinen timantti?”
Innovatiivisin terveisin, Mila
Lähteet:
Britton, G. M. 2017. Co-design and social innovation: Connections, tensions and opportunities. New York: Routledge.
Dragt, E. 2017. How to research trends: Move beyond trend watching to kick start innovation. Amsterdam: BIS Publishers.
Goller, I. & Bressant, J. R. 2017. Creativity for innovation management. London: Routledge.
Satell, G. 2017. Mapping innovation: A playbook for navigating a disruptive age. New York: McGraw-Hill.
Schueller, R & Romanowski, P. 2003. Beginning Cosmetic Chemistry. 2. painos. Allured Publishing Corporation.
Cinelli, P., Coltelli, M. B., Signori, F., Morganti, P., & Lazzeri, A. 2019. Cosmetic Packaging to Save the Environment: Future Perspectives. Cosmetics, 6(2), s. 26. doi:10.3390/cosmetics6020026
Driving Sustainable Development. Cosmetics Europe the personal care assosiation. https://cosmeticseurope.eu/how-we-take-action/driving-sustainable-development/
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kosmeettisista valmisteista (EY) N:o 1223/2009. Euroopan unionin virallinen lehti. 342/59. https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2009:342:0059:0209:fi:PDF
EY:n kemikaaliasetus REACH 1907/2006. https://ec.europa.eu/environment/chemicals/reach/reach_en.htm
Gleason-Allured, J & Grabenhofer, R. 2019. Clean Beauty Decoded. Cosmetics and Toiletries. May 20, 2019. https://www.cosmeticsandtoiletries.com/research/methodsprocesses/Clean-Beauty-Decoded-510077751.html
Grabenhofer, R. 2019a. AI—Not a Goal, a Tool in Product Development. Cosmetics and Toiletries. April 24, 2019. https://www.cosmeticsandtoiletries.com/research/methodsprocesses/AImdashNot-a-Goal-a-Tool-in-Product-Development-508094611.html
Grabenhofer, R. 2019b. Sustainable Particle Design for Optimized Ingredients, Package Reduction. Cosmetics and Toiletries. July 15, 2019. https://www.cosmeticsandtoiletries.com/research/methodsprocesses/Sustainable-Particle-Design-for-Optimized-Ingredients—Package-Reduction-512729521.html
Grabenhofer, R. 2018. 6 New Trends in Cosmetic Technology. Cosmetics and Toiletries. April 17, 2018. https://www.cosmeticsandtoiletries.com/networking/eventcoverage/6-New-Trends-in-Cosmetic-Technology–480082253.html
Hohenberg, S. & Homburg, C. 2019. Enhancing innovation commercialization through supervisor–sales rep fit. Journal of the Academy of Marketing Science, 47(4), s. 681-701. doi:10.1007/s11747-019-00644-y
Kornish, L. & Ulrich, K. 2014. The Importance of the Raw Idea in Innovation: Testing the Sow’s Ear Hypothesis. JMR, Journal of Marketing Research, 51(1), s. 14. doi:10.1509/jmr.12.0401
Kosmetiikan markkinointiväittämät. Turvallisuus ja kemikaalivirasto. https://tukes.fi/kemikaalit/kosmetiikka/kosmetiikan-markkinointivaittamat
Lacom, P., Bazzaro, F. & Sagot, J-C. 2017. Proposal of a Modelling of the Innovation Process in an International Manufacturing Company. Journal of Technology Management & Innovation, 12(2), s. 26-33. doi:10.4067/S0718-27242017000200004
Laki kosmeettisista valmisteista 28.6.2013/492. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130492
Patentit. Patentti- ja rekisterihallitus. https://www.prh.fi/fi/patentit.html
Product Information File (PIF). 2018. Obelis Cosmetics. http://obeliscosmetics.net/european-cosmetics-regulation-product-information-file/
Technical document on cosmetic claims. 2017. European Commission. pdf. https://ec.europa.eu/docsroom/documents/24847
