Toisen ihmisen kohtaaminen on aina yhtä mielenkiintoista ja monisyistä, paikoin jopa kiehtovaa ja mystistä. Kohdatessa tehdään todella nopeita päätelmiä ihmisestä ilman sen suurempaa sanallista vuorovaikutusta. Ilmeistä ja eleistä saadaan synnytettyä vastapuolelle jo muutaman ensisekunnin aikana sanattoman viestinnän avulla ensivaikutelma, joka johtaa parhaimmillaan välittömään sanalliseen hyvään kanssakäymiseen tai pahimmillaan tilanteisiin, joista pitää päästä nopeasti pois. Näiden ensisekuntien aikana on tärkeää, ettei vastapuoli saa sinusta sellaisia tuntemuksia, jotka mahdollisesti ohjaisivat kohtaamista juuriin siihen väärään suuntaan eli pakenemiseen paikalta vähin äänin, jos näin ei ole tarkoitettu.
Omaa lähestymistapaa on hyvä välillä tarkkailla, varsinkin silloin, jos tuntuu, että kohtaamiset ihmisten kanssa ovat ikäviä, vaivaantuneita ja päättyvät liian nopeasti. Vuorovaikutustaidoissa voi itseään kehittää ja oppia kokemuksien kautta paremmaksi, jos vain suostuu myöntämään itsessänsä tämän olevan kehittämisen kohde. Ihmistuntemus ja tilanneäly vuorovaikutustilanteissa olisi hyvä olla viritettynä oikealle taajuudelle, jotta saadaan aikaan niin kuuntelua kuin keskustelua toista arvostavassa ja kunnioittavassa hengessä. On melko ikävää kaikille osapuolille, jos kohtaamisten jälkeen jää tunne, ettei haluaisi enää samaa kokea ja tuntea, vaan enemmänkin niin, että olipa mukava nähdä ja jutella, toivottavasti tavataan pian uudestaan.
Oletko pannut merkille, että osalla ihmisistä on ikään kuin sisäänrakennettuna ominaisuus, että hän näkee ja havainnoi arjessa ne pienetkin jutut, mitä ympäristössä tapahtuu, näkee ja aistii siis ihan kaiken – niin hyvän – kuin sen pahan. Se, että osaa käyttää tätä ominaisuutta oikein ja tiedostaa, ettei tätä ymmärrystä olisi välttämättä syntynyt ilman kärsimystä ja aiemmista kokemuksista opiksi ottamista, on myös hyvä asia ja auttaa paljon siinä, kun valjastaa näitä ominaisuuksia täyteen loistoonsa.
Ole onnellinen siitä, jos sinulla on silmät, jotka näkee kaiken kaikkialla, kaikissa – korvat, jotka kuulee kaiken, ja varsinkin pysähtyy kuuntelemaan valikoimatta kuka puhuu – suu, joka maistaa kaiken, mutta puhuessaan ei tuomitse tai arvostele ketään ilman syytä ja toista näkökantaa – nenä, joka haistaa kaiken mutta ei pakolla tunge itseään joka paikkaan vain uteliaisuuttaan – tunto, joka antaa ja saa kosketuksen voimasta mielihyvää, mutta puhuu sydämen kautta ja on onnekseen valjastettu sellaisilla reseptoreilla, joilla voi nähdä, kuulla, maistaa, haistaa ja ennen kaikkea tuntea moniuloitteisesti kaikkea ja jossa asuu kiitollisuus ja terve nöyryys.
Se on sitten yksilön oma valinta ja sydämen viisaus, miten näitä ominaisuuksiaan käyttää – käyttääkö siunauksena auttaen muita vai aseena tuhoten kaiken ympärillään? Kaikki tekomme ovat seurausta sen hetkisistä valinnoista – ihminen on siitä metka olento, että hän kasvaa ja kehittyy niin halutessaan mutta voi olla myös kasvamatta.
Niin paljon rakkautta ja erilaisia aisteja ja syviä tunteita päiväänne. Ei ole ollut ollenkaan turhaa syntyä tänne – sattumaa kylläkin, kun miettii niitä kymmeniä miljoonia muita siittiöitä, jotka jäivät ”rannalle ruikuttamaan” kun juuri sinä pääsit maaliin – joten syntymäsi ihme ei ole ollut todellakaan turhaa, siispä käytä päiväsi viisaasti ilo ja rakkaus edellä – itseäsi, kehoasi ja muita kunnioittaen, ja arvostaen Näin synnytät ympärillesi luottamusta ja hyvää henkeä ja kanssasi on helppo olla ja kommunikoida.
Tänäänkin on hyvä ottaa kaikki aistit käyttöön,
olla ja nauttia hetkestä!
Halauksin Nina