Silmiä kutittaa, nenä vuotaa ja välillä voi olla jopa vaikea hengittää. Näin keväällä allergiat kiusaavat monia, kun maantie- ja siitepölyä ei meinaa päästä pakoon edes sisätiloihin. Myös kosmetiikka voi olla monelle allergiselle melkoinen valintojen viidakko, kun yritetään löytää itselle sopivia tuotteita. Saattaahan esimerkiksi jokin luonnosta peräisin oleva raaka-aine sisältää jopa parikin sataa erilaista ainesosaa, myös tuota siitepölyä. Mistä sitten allergioista kärsivä kuluttaja voisi saada apua ja löytää sopivat tuotteet? Voiko hius- ja kauneudenhoitoalan ammattilainen auttaa asiassa? Entä milloin on syytä kääntyä lääkärin puoleen?
Kosmetiikan aiheuttamat ihoärsytykset sekä allergiat herättävät nykyisin paljon kysymyksiä ja keskustelua. Pohdintaa aiheuttavat muun muassa onko hiusten värjääminen turvallista, entäpä muu kemikaalikuormitus, jolle altistumme päivittäin. Kuluttajat ovat kiinnostuneita, mutta ammattilaisia sitoo myös lainsäädäntö ja sen myötä myös kosmettikan jakelijan sekä palveluiden tarjoajan velvollisuudet. On siis syytä osata toimia oikein, kun joudutaan kasvokkain kosmeettisten aineiden aiheuttaman ärsytysreaktion tai kosmetiikka-allergian kanssa, jotka ovat kaksi eri asiaa.
Mistä sitten hius- ja kauneudenhoitoalan ammattilainen voi tunnistaa, onko kyseessä kosmeettisen aineen aiheuttama “normaali” ihoärsytys vai varsinainen kosmetiikka-allergia, joka on diagnosoitava sairaus? Vastaus on – ei mistään. Se selviää ainoastaan testaamalla ja sen tekee aina lääkäri. Kosmetiikka-allergia voidaan todeta vain iholle tehtävillä asianmukaisilla allergiatesteillä.
On siis hyvä muistaa, että ärsytys- ja allergiaoireet voivat olla hyvinkin samankaltaisia ja pelkistä oireista ei voi päätellä vielä mitään. Eikä allergia sulje myöskään pois muuta kosmetiikan aiheuttamaa ihoärsytystä. Samaan aikaan voit kärsiä molemmista ja joku onneton voi kärsiä näiden lisäksi vielä esimerkiksi atooppisesta ihosta.
Hius- ja kauneudenhoitoalan ammattilaisen on siis syytä varoa sanojaan, sillä muutama ennakkotapaus on jo olemassa, jossa ammattilaista vastaan on nostettu kanne siitä, että hän on tehnyt diagnoosin. Lääkäreiden käyttämien ammattitermien kanssa on siis syytä olla tarkkana asiakkaan kanssa rupatellessa ja ohjata asiakas aina tarvittaessa kääntymään lääkärin tai apteekkihenkilökunnan puoleen.
Mistä hius- ja kauneudenhoitoalan ammattilainen voi tunnistaa, onko kyseessä kosmeettisen aineen aiheuttama ihoärsytys vai kosmetiikka-allergia? Vastaus on – ei mistään.
Kosmeettisen aineen aiheuttama ärsytys vs. kosmetiikka-allergia?
Välillä tuntuu, että ihmiset ovat tänä päivänä herkkiä saamaan oireita milloin mistäkin tai ainakin oireisiin kiinnitetään enemmän huomiota. Tuoksuyliherkkyydestä kärsivä välttelee yleisötapahtumia, sillä muuttoin voi iskeä päänsärky tai hengitys muuttua tukalaksi. Hajusteallerginen yrittää etsiä tuotteiden inceistä merkkejä hajusteista ja kampajallakin hiusten värjääminen alkaa usein keskutelulla mahdollisista hiusvärin aiheutamista yliherkkyysreaktioista. Mutta kuinka yleisiä erilaiset yliherkkyydet ja allergiat ovat?
Joka toisella meistä on allergiaoireita jossain elämänsä vaiheessa ja joka kolmas on perinyt reagointitaipumuksen. Tuoksuyliherkkyyttä on jopa 10-40%:lla väestöstä, mutta vain 1-2%:lla on varsinainen hajusteallergia, joka on kosketusallergia. Tuoksuyliherkkyys ja hajusteallergia ovat siis kaksi eri asiaa, mutta ne eivät sulje toisiaan pois ja joku saattaa kärsiä molemmista.
Atooppista ihottumaa esiintyy joka viidennellä ja allergista nuhaa noin joka kolmannella, joista 20-30%:lle kehittyy astma. Allergisia silmäoireita on 15%:lla ihmisistä ja siitepölyallergiaa 20%:lla ja noin joka kymmenennellä meistä on astma.
Erityisesti kosmeettisille ainesosille allergisoituneita on tässä katajaisessa kansassa jo reippaasti yli puoli miljoonaa. Jokainen hius- ja kauneudenhoitoalan ammattilainen voi siis pienellä laskutoimituksella suhteuttaa määrät omaan asiakaspiiriinsä.
Kaikista kosmetiikan käytön yhteydessä ilmenevistä reaktioista noin 90 % ei kuitenkaan ole allergiaa, vaan ärsytystä eli normaaleja ihon ja limakalvojen puolustusmekanismien aikaansaamia paikallisia, ohimeneviä ja lieviä tulehduksia, jotka ilmenevät punoituksena ja kutinana. Kosmetiikan aiheuttamat ärsytysreaktiot voivat johtua tuotteen sopimattomuudesta omalle iholle, ihon kunnosta tai kosmetiikan käyttötavoista.
Nämä elimistö korjaa yleensä itse, eikä mitään lääkitystä tarvita. Ärsytysoireet tavallisesti helpottuvat, kun niiden aiheuttaja on poistettu iholta. Ärsytys ja allergia poikkeavat siinä, että ärsytysreaktio on sitä suurempi, mitä enemmän ärsyttävää ainetta on iholle joutunut. Allergiassa sen sijaan yksi molekyyli voi riittää saman reaktion saamiseen.
Kaikki kutina ja punoitus eivät siis ole allergiaa. Varsinaiset allergiset oireet pysyvät tai pahenevat, vaikka ainesosa on poistettu iholta, jos kyseessä on välitön allergia. Yleisimpiä allergian aiheuttajia kosmetiikassa ovat hajusteet, formaldehydiä vapauttavat säilöntäaineet sekä hiusvärit.
Osa allergioista on kuitenkin viiveellä ilmeneviä, jolloin oireet voivat puhjeta vasta päivien kuluessa. Tuolloin oireita ei välttämättä osata edes yhdistää esimerkiksi muutaman päivän takaiseen kampaamokäyntiin. Lisäksi ihminen on jo tuona aikana altistunut monelle muullekin tekijälle, sillä hän on toivottavasti ainakin syönyt jotain ja mieluusti myös peseytynyt.
Ärsytys ja allergia poikkeavat siinä, että ärsytysreaktio on sitä suurempi, mitä enemmän ärsyttävää ainetta on iholle joutunut. Allergiassa sen sijaan yksi molekyyli voi riittää saman reaktion saamiseen.
Miten toimia, jos asiakas saa mahdollisen allergisen reaktion?
Onneksi todella rajuja reaktioita puhkeaa äärimmäisen harvoin, mutta ikävä kyllä, nämä ovat juuri niitä julkisuuteen tulevia kauhukuvia. Vaikka turhaan hysteriaan ei ole tarvetta, on aiheeseen suhtauduttava vakavasti. Jos asiakas saa esimerkiksi kampaajalla tai kosmetologilla käydessään epämääräisiä oireita, jotka eivät helpotu muutaman tunnin kuluessa, on tämän hakeuduttava lääkäriin. Vakavien reaktioiden puhjetessa jo palvelun aikana, on ammattilaisen toimittava nopeasti.
Jos asiakas saa epämääräisiä oireita vaikkapa värjäyskäsittelyn yhteydessä, soita viipymättä hätänumeroon!
Pahimmillaan esimerkiksi hiusväriaineet voivat aiheuttaa anafylaktisen shokin, äkillisen yliherkkyystilan, joka voi johtaa pahimmillaan jopa kuolemaan. Tämä saattaa alkaa oudolla puheella ja ihminen voi mennä veltoksi. Reaktio etenee nopeasti ja jopa alle minuutissa voi ulkonäkö muuttua oleellisesti. Hengitystiet voivat turvota umpeen, verenpaine laskea ja ihminen voi menettää tajuntansa.
Tämä on kuitenkin äärimmäisen harvinaista, mutta jos asiakkaasi saa joitakin näistä oireista esimerkiksi hiusten tai muiden ihokarvojen värjäyksen yhteydessä, niin toimi nopeasti: – Soita viipymättä hätänumeroon ja nosta jalat ylös, jos mahdollista – mieluiten siltä asiakkaaltasi.
Katso tästä ohjevideo: Anafylaksia – tietoa vakavasta allergisesta reaktiosta ja lataa opas anafylaksiasta.
Apua allergiselle hius- ja kauneudenhoitoalan ammattilaiselta?
Voiko allerginen sitten saada apua hius- ja kauneudenhoitoalan ammattilaiselta? Kyllä voi, ammattilainen osaa auttaa soveltuvien tuotteiden valinnassa ja suorittaa palvelut turvallisesti, kunhan lääkäri on ensin testannut ja todennut, mille asiakas on allerginen. Vastuu allergioiden kertomisesta ammattilaiselle on kuitenkin aina asiakkaalla.
Sopivien tuotteiden valinnassa sekä ammattilaista että kuluttajaa auttaa myös kosmetiikan allergiaportaali. Lisätietoja tuotelistauksista tai kosmetiikka-allergioista voit kysyä Helsingin allergia- ja astmayhdistyksen valtakunnallisesta kosmetiikkaneuvonnasta: kosmetiikka@allergiahelsinki.fi.
Diagnoosia eli allergian tai muun sairauden toteamista ei hius- ja kauneudenhoitoalan ammattilainen kuitenkaan saa koskaan tehdä, saati arvailla. – Sen tekee aina lääkäri.
Turvallista ja oireetonta kevättä toivotellen,
Mila
PS: Mikäli pidit artikkelia hyödyllisenä, niin kiitos jos jaat tietoa muillekin omissa kanavissasi.
Lähde: https://www.allergia.fi/allergia/
