Uuteen Nousuun

Mihin kosmetiikka oikeasti pystyy?

”Ostin muuten ihanaa hoikistavaa selluliittivoidetta. Tuntuu niin kiinteyttävän ja kihelmöikin jännästi heti kun levittää. On varmaan tosi tehokasta.” kertoo ystävätär toiselle. ”No minä lankesin sellasiin tuhkimotippoihin. Myyjä sanoi, että ne imeytyy syvälle ihon kerroksiin ja silottaa ryppyjä jo ensimmäisen käytön jälkeen.” sanoo toinen.

Nämä ovat tuttuja keskustelun aiheita varsinkin naisten kesken. Tuotteita testaillaan ja vaikutuksia vertaillaan. Kiinteytyikö iho? Imeytyikö hyvin? Tehoaakohan se paremmin, jos sitä käyttää pitkään? Entä onko kalliimpi merkkituote parempi kuin kauppareissulta hankittu halvempi vastaava? Kuluttajana voit olla melkoisessa valintojen viidakossa, varsinkin kun mainokset lupaavat yhtä ja ystävät suosittelevat toista. Kalliiksikin se tulee, jos kaikkea kokeilee ja lopulta kylpyhuoneen kaapit tursuavat puolivajaita purkkeja. Kiva olisi varmaan jossain kohtaa vähän säästääkin.

Jos taas olet kosmetiikan parissa työskentelevä ammattilainen, voi Sinun puolestaan olla haasteellista erottaa tieteellisesti todistettu faktatieto markkinointiväittämistä, joiden avulla ammattilaisillekin tuotteita markkinoidaan ja usein myös koulutetaan. Markkinointiväittämien ja tuotteiden todellisten vaikutusten erottaminen ei nimittäin ole aina helppoa. Ammattilaisena Sinun olisi kuitenkin tunnettava tuotteesi eli selvitettävä niiden raaka-aineiden todelliset vaikutukset. Moni kuitenkin sortuu siirtämään tuota samaa mainosjargonia asiakkailleen tietämättä itsekään tuotteidensa todellisia vaikutuksia. Toisille riittää, että hyvältä tuntuu, kun on itse kokeillut ja kuluttajille suositellaan tuotteita sillä perusteella tai luetaan vain markkinointiväittämät pakkauksen kyljestä. Ammattilaisen tulisi kuitenkin ottaa asioista selvää ja tämän postauksen tarkoitus onkin auttaa Sinua siinä, sillä itsenäiseen tiedonhankintaan ei usein ole arjessa aikaa.

Kosmetiikan maailma, jos mikä, sisältää valtavasti harhauskomuksia. Mitä kosmetiikka itseasiassa on ja mihin sillä voidaan vaikuttaa? Mitkä puolestaan ovat sen rajoitukset? Ymmärtämistä helpottaa jo paljon, kun tiedostaa, mitä kosmetiikalla voi tehdä ja mitä ei. On myös hyvä tietää, mitkä tuotteet ovat kosmetiikkaa ja mitkä eivät sitä ole.

Mitä kosmetiikka on?

EU:n kosmetiikka-asetuksen mukaan kosmeettisella valmisteella tarkoitetaan ainetta, joka on tarkoitettu olemaan kosketuksissa ihmiskehon ulkoisten osien kanssa (iho, hiukset ja ihokarvat, kynnet, huulet ja ulkoiset sukupuolielimet) tai hampaiden ja suuontelon limakalvojen kanssa. Kosmeettisten valmisteiden tarkoituksena on yksinomaan tai pääasiassa näiden kehon osien puhdistaminen, tuoksun muuttaminen, niiden suojaaminen tai pitäminen hyvässä kunnossa tai hajujen poistaminen. Muilla mainosväitteillä kosmetiikan tarkoitusperistä ei ole tieteellistä todistetta, vaan saattavat olla enemmän tai vähemmän niin sanottua hevon humppaa ja höpöhöpöjuttua. Kosmetiikan raaka-aineilla puolestaan on omat tieteellisesti todistetut funktionsa, jotka sisältyvät noihin kosmetiikan toimintatapoihin ja niitä tulemme käsittelemään myöhemmin tällä sivustolla.

Tuo määritelmä ulkoinen tarkoittaa nimenomaan kehon kuollutta solukkoa. Mihinkään elävään kudokseen vaikuttavaa ainetta ei luokitella kosmetiikaksi, kuten vaikkapa ihon sisään injektoitavat aineet, eivätkä ne kuulu kosmetiikkalainsäädännön piiriin. Myöskään muuta kuin ihmiskeholle tarkoitettuja tuotteita ei myöskään luokitella kosmetiikaksi. Kosmetiikka voi ja saa vaikuttaa siis ainoastaan ihon kuolleeseen pintakerrokseen, epidermikseen eli orvasketeen, joka on pehmeää proteiinia sekä esimerkiksi hiukseen, joka on kokonaisuudessaan täysin kuollutta keratiiniproteiinia tai kynnen kuolleeseen solukkoon, joka niin ikään on proteiinia, mutta kovempaa sellaista. Kosmetiikka reagoi siis kuolleen proteiinin kanssa.

Jos jokin tuote imeytyisi elävään solukkoon eli epidermiksen alla sijaitsevaan dermikseen eli verinahkaan asti, missä esimerkiksi hiusnystytkin sijaitsevat, niin kyseessä ei olisi enää kosmetiikan määritelmän täyttävä valmiste. Verinahasta puolestaan aineet lähtisivät  verenkierron mukana koko elimistöön eli syvälle imeytyvä ryppyvoidehan siinä tapauksessa pehmittäisi pian aivotkin. Ihon pintakerroskin valitettavasti hilseilee pois noin kuukaudessa, vaikka siihen olisi taputellut kalliita seerumeja Dingon kulta-ajoista lähtien. Kosmetiikalla voidaan siis vaikuttaa vain ihon pintaan eli vaikutus on todellakin nimensä mukaisesti vain ”kosmeettinen”.

Niin sanottu selluliitti puolestaan sijaitsee verinahan alla olevassa ihonalaiskudoksessa, joten mikään kosmetiikka ei imeydy lähellekään sitä missään olosuhteissa. Eli selluliitti ja selluliittivoide eivät yksinkertaisesti voi kohdata toisiaan, koska kosmetiikan ei ole mahdollista imeytyä edes verinahkaan, saati sen läpi.  Eli kun ymmärtää mitä kosmetiikka on, sen mahdollisuudet ja rajat sekä ihon rakenteen perusperiaatteet, niin tavallinen kuluttajakin on jo pitkällä. Ja erityisesti ammattilaisen, eli vaikkapa kosmetiikan myyjän, tulee sisäistää nuo asiat, ettei tietämättään markkinoi tuotteitaan ainakaan perättömillä väittämillä, sillä kukaan tuskin tekee sitä tahallaan. Usein vaan ei muuta tietoa ole ymmärretty etsiä, vaan on luotettu tuotteen mukana tulevaan informaatioon tai edustajien ja kouluttajien kertomuksiin, jotka nekin ovat mahdollisesti peräisin valmistajan markkinointiteksteistä.

”Kosmeettisten valmisteiden tarkoituksena on yksinomaan tai pääasiassa kehon ulkoisten osien puhdistaminen, niiden suojaaminen tai pitäminen hyvässä , tuoksun muuttaminen, tai hajujen poistaminen.”

Mistä johtuvat nuo naisten kuvailemat vaikutukset?

Eihän se ole uskon asia, että iho tuntuu vaikkapa pehmeämmälle, kun tuote on niin sanotusti imeytynyt. Suurin osa kosmetiikasta sisältää 70-90% vettä. Kun vesipitoista tuotetta levitetään esim. pakkasen kuivattamalle iholle, sen pintasolukon joustamaton alfakeratiini muuttuu veden vaikutuksesta laskokselliseksi beetakeratiiniksi, jolloin ihosta tulee joustavaa. Ihon pintaan jäävä rasvakerros puolestaan muodostaa okluusion, ikään kuin kelmun, joka estää ihoon sitoutuneen kosteuden haihtumista. Imeytymisen tunne puolestaan johtuu siitä, kun tuotteen liuottimena oleva, ihoon sitoutumaton vesi haihtuu.

Ihon kiinteytymisen tunne puolestaan, olipa kyseessä sitten selluliittivoide tai tuhkimotipat, johtuu usein siitä, että tuote sisältää veden lisäksi muun muassa erilaisia ”nestemäisiä muoveja” ja veden haihtuessa ihon pinnalle jäävät muovit pingoittavat ihon sileämmän näköiseksi ja aiheuttavat tuon napakoitumisen tunteen. Välttämättä ei edes huomaisi, jos purkit vaihtuisivat. Posket tuskin kaventuisivat, mutta muuten voisi selluliittivoidekin toimia meikin alla tai toisin päin.

Tehokkaan tuntuinen kihelmöinti  puolestaan johtuu raaka-aineiden niin sanotusta jumo-vaikutuksesta. Jumo-vaikutusta voisi verrata vaikkapa sitruunaan, joka antaa suuhun maun lisäksi kihelmöivän tunteen. Jumo-vaikutusta sisältäviä ainesosia lisätään muun muassa vartalonhoitotuotteisiin, jotta ne saadaan vaikuttamaan tehokkaan tuntuisilta tuon kihelmöivän tunteen ansiosta. Jumo-vaikutuksella ei kuitenkaan ole välttämättä mitään tekemistä tehokkuuden kanssa, vaan se on ikään kuin mainoskikka.

Mutta voiko kosmetiikalla saada ”ihmeitä” aikaan?

Saa ja ei, se riippuu, miten ihmeen määrittelee. Toisaalta miellyttävä ja itselle soveltuva kosmetiikka on kuin hyvä illallinen, paljon enemmän kuin raaka-aineidensa summa. Se tuo nautintoa lähes kaikille aisteille ja arkeen pientä luksusta. Eikä varmaan kukaan ajattele kosmetologilta tullessaan, että ”Ah kuinka orvasketeni sitoikaan vettä!”  Entä onko kosmetiikan käytöstä mitään hyötyä? – No yritäpä olla viikko ilman. Mukava on kuitenkin pestä itsensä jollain, eikä hammastahnasta ja deodorantista  moni varmaankaan luopuisi. Nekin ovat kosmetiikkaa.

Mikäli aihe kiinnosti ja haluat tietää lisää tai syventää osaamistasi, niin  lataa itsellesi Uuteen Nousuun sivuston Sinulle tarjoama ilmainen opas ”Kosmetiikka – uhka vai mahdollisuus” ja opit kuluttajana vertailemaan tuotteita, esittämään kosmetiikan myyjille tarkentavia kysymyksiä ja säästät selvää rahaa. Osan kosmetiikkatuotteista voi myös hyvin korvata jollakin toisella tuotteella. Ammattilaisena puolestaan opit ohjaamaan asiakkaitasi faktoihin perustuen, jolla vakuutat valveutuneimmankin kuluttajan ja toimit samalla myös lainsäädännön edellyttämällä tavalla, ammattimaisesti ja eettisesti. Lue myös mitä hiusvaurioita voidaan hoitaa ja mitä ei.

Miellyttävä ja itselle soveltuva kosmetiikka on kuin hyvä illallinen,
paljon enemmän kuin raaka-aineidensa summa.
Se tuo nautintoa lähes kaikille aisteille ja arkeen pientä luksusta.
Nautinnollisin terveisin,
Mila

Jaa artikkeli

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on print
Share on email

Lataa veloituksetta Ninan, Milan ja Raija Karan kirjoittama e-opas

Kosmetiikka - uhka vai mahdollisuus