”Kävin ottamassa vähän kiharoita ja nyt latvat on kuin purkkaa. No mutta kampaaja teki siihen hoidon ja sain hyvät tuotteet kotiin, niin eiköhän se ole kohta taas entistä ehompi.” kertoo ystävätär toiselle. ”Minulla taas on menossa tällainen vaalennusprosessi. Pitää vaan välillä hoitaa ja antaa hiusten levätä, niin sitten voi taas vaalentaa lisää.” jatkaa toinen. Mutta mikä on totuus hiusvaurioista ja niiden hoitamisesta? Hiusten hoitamiseen liittyy runsaasti harhauskomuksia. Tuntuu, että mitä tahansa vaurioita hoidetaan kaikilla mahdollisilla hoitoaineilla, ymmärtämättä varsinaisen ongelman syytä ja miettimättä siihen järkevintä ratkaisua. Jopa monet ammattilaisetkin uskovat edelleen, että muun muassa happivaurioita voidaan hoitaa.
Ennen kaikkea on tärkeää tiedostaa, millaisia vaurioita hiuksissa voi olla. On täysin eri asia, että onko hiuksesta hävinnyt eikosaanihappoa eli sen omaa rasvahappoa eli soluväleissä olevaa rasvaa vai onko hiuksen pinnan suomukerros vaurioitunut vaikkapa johtuen mekaanisesta rasituksesta vai onko kenties hiuksen kuitukerrokseen syntynyt pysyviä happivaurioita vaikkapa kemiallisista käsittelyistä tai kenties näitä kaikkia. Lisäksi pitää tietää, miten hoitavat aineet oikeasti vaikuttavat eli mitä niillä todistetusti voidaan tehdä. Myös sen ymmärtäminen, että osa vaurioista on pysyviä, eikä niitä voida hoitaa millään tavoin, säästää turhilta odotuksilta. Tokihan aina voidaan hiuksen pintaa kosmeettisesti ”meikata” näyttämään ja tuntumaan paremmalta, vaikkapa silikoneja sisältävillä tuotteilla. Tällä voidaan hämätä itseä tai asiakasta, mutta vaikutus on kuitenkin aina tilapäinen ja häviää seuraavassa pesussa.
Millaisia vaurioita hiuksissa sitten voi olla ja mikä niitä aiheuttaa?
Haasteellisimpia ovat hiuksen happivauriot, jossa hiuksen keratiiniketjujen välisiä rikkisidoksia on katkennut ja hius on menettänyt kimmoisuuttaan. Hiuksen proteiinit hapettuvat jatkuvasti jo pelkästään ilmassa olevien vapaiden happiatomien katkoessa näitä keratiiniketjujen tosiaan kiinni pitäviä sidoksia. Aurinkoisella ilmalla on eniten vapaata happea, jolloin tätä tapahtuu erityisen paljon. Tästä johtuu myös yleinen myytti siitä, että aurinko vaalentaisi hiusta, koska samainen happi pilkkoo myös hiuksessa olevia hapettuvia väripigmenttejä. Lisäksi happivaurioita syntyy kaikissa hapettavissa kemiallisissa käsittelyissä, kuten vaalennuksessa, värinpoistokäsittelyissä, hapeteväreissä, permanentin kiinnityksessä, sekä vahvoissa happamissa ja emäksisissä käsittelyissä. Happivauriot ovat aina pysyviä, eikä niitä voida korjata ennalleen millään hoitoaineella.
Hiuksessa voi olla myös pelkistämisen aiheuttamia tilapäisiä tai pysyviä vaurioita. Tilapäisiä vaurioita syntyy esimerkiksi permanenttiaineen vaikuttaessa, jolloin vety katkaisee osan hiuksen rikkisidoksista, mutta jotka voidaan jälleen rakentaa kiinnitysaineen hapen avulla. Permanentissa voi syntyä myös pysyviä rikkisidosvaurioita, jos tuotteen vaikutusaika on liian pitkä ja suurin osa sidoksista katkeaa. Tällöin vain osa katkenneista sidoksista voidaan rakentaa uudelleen. Voimakkaalla emäksellä hius voidaan myös denaturoida pysyvästi, kuten afrohiuksen suoristus natriumhydroksidilla. Siinä hiusproteiini saostetaan joustamattomaksi vahvalla emäksellä, jolloin proteiini muuttaa kemiallisesti muotoaan, eikä voi palautua ennalleen.
Lisäksi voimakkaat happamat tai emäksiset käsittelyt vaurioittavat hiusta pysyvästi, liuottamalla hiuksen luonnollisen rasvahapon (MEA-18) eli eikosaanihapon pois. Vahvoja happamia käsittelyjä ovat esimerkiksi metallinpoistokäsittelyt sitruunahapolla. Vahvoja emäksisiä käsittelyjä ovat puolestaan vaalennukset ja hapetevärit.
“Happivauriot ovat aina pysyviä,
eikä niitä voida korjata ennalleen millään hoitoaineella.”
Mutta miten hoitoaineet sitten vaikuttavat?
Hoitoaineet ovat kosmetiikkaa ja niiden mahdollisuudet ovat rajalliset ja vaikutukset yleensä enemmän tai vähemmän tilapäiset. Hoitoaineiden vaikuttavien ainesosien tieteellisesti todistetut, tärkeimmät funktiot ovat hiuksen pehmentäminen ja rasvoittaminen, kosteuttaminen, sähköisyyden vähentäminen ja lisäksi ne voivat sisältää kalvonmuodostajia sekä joskus myös UV suojan. UV-suojan lisääminen hiustenhoitotuotteisiin tosin kuulostaa lähinnä hupaisalle, sillä hius on yhtä kuollutta materiaalia kuin saunan lauteet, eikä niitä tarvitse suojata UV-säteilyltä kuten ihoa. UV-säteily ei esimerkiksi vaalenna tai haalista väriä, vaan sen teki ilmassa oleva happi eikä UV-suoja estä tuota happea vaikuttamasta.
Sen sijaan kosteuttavat ainesosat pystyvät sitomaan ja kuljettamaan hiukseen vettä, jolloin hiuksesta tulee joustavaa. Osa pehmentävistä ainesosista, esimerkiksi kasvi-, eläin- ja mineraaliöljyt, puolestaan tekevät hiuksen pinnalle okluusion, joka estää kosteutta haihtumasta ja hiuksista tulee kiiltävät ja pehmeät. Sähköisyyttä poistavat ainesosat taas kiinnittyvät hiuksen pintaproteiiniin vähentäen samalla suomukerroksen rosoisuutta. Osa kalvonmuodostajista, kuten vaikkapa akryyli- tai vinyylipolymeerit, viimeistelevät lopputuloksen estämällä ilman kosteuden imeytymistä hiukseen, jolloin esim. raudoilla suoristettu hius ei palaudu pörröiseksi. Näihin tieteellisesti todistettuihin vaikutuksiin perustuvat myös niinsanotut lämpösuojat. Hyvä on kuitenkin muistaa, että millään raaka-aineella ei kuitenkaan ole tieteellisesti todistettu lämmöltä suojaavaa vaikutusta. Lämpösuojatkin kosteuttavat, pehmittävät ja poistavat sähköisyyttä. Joillakin ainesosilla on myös useita hoitavia vaikutuksia samanaikaisesti, mutta kuollutta nekään eivät herätä.
Jos hiusten hoitaminen kiinnostaa, niin lue lisää siitä mihin kosmetiikka oikeasti pystyy ja lataa itsellesi Uuteen Nousuun sivuston Sinulle tarjoama ilmainen opas ”Kosmetiikka – uhka vai mahdollisuus” ja opit kuluttajana vertailemaan tuotteita ja esittämään hiusalan ammattilaisille tarkentavia kysymyksiä niihin liittyen. Jos olet hiusalan ammattilainen tai opiskelija, niin opit puolestasi ohjaamaan asiakkaitasi faktoihin perustuen, jolla vakuutat valveutuneimmankin kuluttajan ja toimit samalla myös lainsäädännön edellyttämällä tavalla, ammattimaisesti ja eettisesti.