school-3980940_1280 (1)

Opettaja puhuu

Olen jo aiemmissa kirjoituksissani kannustanut nuorten ja nuorten aikuisten kanssa työskenteleviä tutustumaan positiiviseen pedagogiikkaan, jossa keskitytään hyvinvointia lisääviin asioihin sen sijaan, että ruoditaan pelkästään sitä, mitä et osaa, saati yhteiskunnan olosuhteiden luomaa epätoivon ja pelon kulttuurissa möyrimistä.. Tämä sama kannustus ja tsemppaus hyvään pätee myös erinomaisesti meihin varttuneisiin ikäluokkiin. Kenellekään ei tee huonoa kuulla pieni positiivinen sana tai lause arjen pyörityksessä.  

Positiivisen kasvatuksen, kuten muualla maailmassa positiivista pedagogiikkaa kutsutaan, tavoitteena on koulu- ja kasvatusyhteisöjen kukoistuksen edistäminen. Siinä lisätään hyvää tuomalla jokaisesta yksilöstä parhaat puolet esiin. Se yhdistää tieteellisen tiedon positiivisesta pedagogiikasta ajankohtaisiin ja laadukkaisiin opetuskäytänteisiin. Professori Markus Selingmanin, joka on positiivisen psykologian tunnetuin kehittäjä ja edelläkävijä, mukaan hyvinvointia voidaan opettaa kuten mitä tahansa oppiainetta ja koulussa voidaan tukea yksilön mahdollisuuksia saavuttaa eheä ja tasapainoinen elämä. Positiivinen pedagogiikka on suuntauksena melko tuore ja on saanut alkunsa 2000-luvun taitteessa. Se pohjautuu positiiviseen psykologiaan, joka taas on ollut jo aikojen alusta tunnettu tieteenala. Kyse on yksilön vahvuusperustaisesta opetuksesta ja hyvän itsetunnon kasvattamisesta.

 

Ihmisarvo

Tasa-arvoisuuden nimissä ihmisarvoa tulee kunnioittaa riippumatta ihmisen sukupuolesta, sukupuolisesta suuntautuneisuudesta, ulkonäöstä, iästä, uskonnosta, yhteiskunnallisesta asemasta, alkuperästä, mielipiteistä, kyvyistä ja saavutuksista. Opettajan oikeudenmukaisuuteen kuuluu erityisen tärkeänä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, sekä syrjinnän ja suosimisen välttäminen. Oikeudenmukaisuus toteutuu myös etujen ja rasitteiden jaossa, rikkomusten ja ristiriitojen käsittelyssä sekä oppijan arvioinnissa. Opettaja pitää huolta siitä, että kaikille opiskelijoille kuuluvat samat yhteiskunnan jäsenen oikeudet ja velvollisuudet. Opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kulttuureja ja maailmankatsomusta on kunnioitettava tasapuolisesti, eikä ketään saa syrjiä niiden perusteella. Tämä on hyvin ajankohtainen asia, koska maahanmuuttajien määrä ammattikoulutuksissa lisääntyy ja heille on erityisen tärkeää tulla kohdelluksi tasavertaisesti ja asianmukaisesti.

 

Itseohjautuvuus päivän sana

Oma kokemukseni on se, että liian paljon odotetaan peruskoulun päättäneeltä nuorelta itseohjautuvuutta ja oma – aloitteellisuutta opintojensa haltuunotossa heti opintojen alkaessa ja muutos on kuitenkin hyvin suuri jo ihan oppimaan oppimisessa, siirryttäessä peruskoulusta ammattikoulutukseen tai lukioon. Usein opettajien ja vanhempien mukaan opiskelijan kuuluu ottaa jo vastuu itsestään ja omista opinnoistaan ja he ikään kuin luottavat ja olettavat näin myös tapahtuvan, kunnes huomataan, että opiskelijalla on paljon poissaoloja, hän ei oikein innostu opinnoistaan, tulee univaikeuksia, paniikkikohtauksia ja syrjäytymistä omasta ryhmästään ja opinnoistaan. Kun asiaa aletaan tutkimaan ja purkamaan, niin syy saattaa usein olla juuri nämä vaateet, joita nuorelle on asetettu ihan liian varhain ja ihan liian paljon kerrallaan. Saattaa jopa olla niin, että kotona ollaan oltu siinä uskossa, että nuori on aamulla lähtenyt kouluun kuten aina, ja tieto siitä, ettei häntä ole tunneilla näkynyt, on yllättävä ja hämmentävä. Pieni korjausliike ja huomioiminen kouluarjen sujumisesta niin koulussa kuin kotona, auttaa lisäämään motivaatiota ja opiskelija voi turvallisin mielin keskittyä olennaiseen eli uusien, mielenkiintoisten asioiden oppimiseen ja oppimisen iloon.

Positiivinen psykologia

Positiivinen psykologia terminä saattaa luoda mielikuvan positiivisesta ajattelusta, mutta aihepiirinä tämä on laajempi. Puhutaan populääripsykologiasta silloin kun kyseessä on positiivinen ajattelu, kun taas positiivinen psykologia pohjaa aina tutkimustuloksiin. Riittävän tarkasti määriteltynä positiivisen ajattelun idea katsotaan olevan positiivisen psykologian piirissä, sillä edellytyksellä, että se edistää ihmisen hyvinvointia.

Yhteiskunnassamme tiedetään paljon siitä, miten ahdistus, masennus, kielteiset ajatukset, psyykkiset häiriöt ja aggressiivisuudet syntyvät mutta tässä kohtaa tulee miettiä enemmän sitä, mitkä tekijät tuottavat hyvää mieltä ja miten yksilön vahvuuksia ja hyveitä voidaan viedä eteenpäin. On paljon keskitytty siihen, miten huonosta elämästä päästään siedettävään elämään eikä tutkittu sitä, miten siedettävässä elämässä edistytään. Vaikeissa olosuhteissa elävien kurjuutta haluttiin tutkia myös siltä näkökulmalta, että vaikka olosuhteet olisivat kuinka huonot, ihminen voivat tuntea onnellisuutta ja myönteisiä tunteita. Yksi positiivisen psykologian tavoitteista on hakea ja edistää ympäristöjä ja tiloja, mitkä edesauttavat ihmisen myönteistä kehitystä ja kasvua. Tässä kohtaa ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöt ja siellä vaikuttavat henkilöt ovat ratkaisevassa asemassa, kun nuori kasvaa ja kehittyy ammattiinsa, mahdollisesta diagnoosista huolimatta tai siitä syystä, heitä ympäröivien ihmisten tulisi ymmärtää yksilön vahvuudet, mahdollisuudet ja myönteisten toimintatapojen vaikutukset heidän kasvulleen.

Kannustan kaikkia, jotka nuorten kanssa ovat arjessaan tekemisissä, tutustumaan positiivisen psykologian ja – pedagogiikan tuomiin mahdollisuuksiin ja menetelmiin. Kirjallisuutta alkaa löytymään jo hyvin ja tieto on helposti vietävissä käytäntöön.

Oppimisen iloa ja vahvuuksien paloa tärkeään työhönne,

toivottelee Nina

Jaa artikkeli

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on print
Share on email

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lataa veloituksetta Ninan, Milan ja Raija Karan kirjoittama e-opas

Kosmetiikka - uhka vai mahdollisuus

0
    0
    Ostoskori
    Ostoskori on tyhjäPalaa kauppaan