Johtaja-ainesta. Synnynnäinen johtaja. Näin saatetaan sanoa jo pikkulapsesta, joka ohjailee kavereidensa leikkejä mielensä mukaan. Mutta onko paras lähtökohta johtajaksi sillä hiekkalaatikon kingillä, joka määrää ketkä laatikolla saavat leikkiä ja mitä leikitään? Vai olisiko sittenkin paremmat lähtökohdat kaverilla, joka auttaa pienempiäkin tekemään hiekkakakkuja ja yhdessä tekemällä kaikki voivat onnistua. Välillä samat hiekkalaatikon toimintatavat voivat näyttäytyä myös työelämässä. Valitettavasti toisinaan johtajiksi (tai työyhteisössä epäviralliseen “johtajan asemaan”) päätyy näitä hiekkalaatikon kingejä. Sen sijaan parhaat valmentajat ja johtajat voivatkin olla niitä, jotka eivät alunperin ole sellaisiksi edes halunneet. Mutta millainen on sitten oikeasti hyvä johtaja ja voiko sellaiseksi kasvaa ja oppia?

Hius- ja kauneudentoitoalalla, kuten monilla muillakin aloilla, on johtamisessa saatettu keskittyä tulkitsemaan vain konkreettisia tuloksia. Tänä päivänä tämän tyyppinen johtamistapa ei kuitenkaan enää riitä saavuttamaan haluttuja tavoitteita, puhumattakaan työntekijöiden motivoimisesta kohti niitä. Mikäli yritys on onnistunut rekrytoimaan parhaita osaajia ja tarjoaa työnteolle hyvät puitteet, on se potentiaalinen lähtökohta onnistuneelle lopputulokselle. Tämän voimavaran saaminen täyteen kukoistukseensa, vaatii kuitenkin hyvää johtamista.

Koko henkilökunta on saatava puhaltamaan yhteiseen hiileen, sillä ihmiset ovat viimekädessä yrityksen tärkein voimavara. Työhyvinvointia paljon tutkinut ja aiheesta kirjoittanut Marja-Liisa Manka korostaa, että inhimillistä tuottavuutta pystytään lisäämään työhyvinvointia edistämällä. Yrityksen missio voi toteutua vain ihmisten kautta. Yrityksen menestymisen kannalta on ratkaisevaa, että kaikilla organisaatioon kuuluvilla on selkeä käsitys yrityksen liikeideasta ja jokainen ymmärtää oman osuutensa suuremmassa kokonaisuudessa sekä tiedostaa päämäärän, jota kohti pyrkiä.

Oman alansa osaajat, joista voidaan täysin ansaitusti käyttää nimitystä asiantuntijat, eivät kaipaa käskemistä, kyttäämistä tai lillukanvarsiin takertuvaa mikromanagerointia, joka ei kannusta vastuunottoon ja joka tappaa lopulta luovuuden lisäksi myös motivaation. Osaavat ihmiset kyllä haluavat menestyä, jos siihen annetaan edellytykset ja sitä tuetaan. Tähän tarvitaan valmentavaa johtajuutta. Valmentava johtajuus edellyttää reflektoivaa otetta sekä rohkeaa, mutta nöyrää asennetta. Johtajan on aktiivisesti analysoitava omaa toimintaansa ja kehitettävä sitä. Johtajan on myös syytä tehdä johtopäätöksiä oman toimintansa vaikutuksista työyhteisöön ja tuloksellisuuteen sekä ylipäätään koko organisaation toiminnan laatuun ja kehitettävä toimintaansa.

Kun halutaan valmentaa työyhteisöstä huipputiimi, on löydettävä ”parhaat pelaajat”. On asetettava yhdessä tavoitteet, joihin kaikki sitoutuvat ja mietittävä keinot niiden saavuttamiseksi ja onnistumisista palkittava tavalla tai toisella. Tärkeintä kuitenkin on motivointi ja onnistumisen mahdollistaminen, sillä yritys voi menestyä ainoastaan ihmisten kautta.

Asiantuntijoista eli oman alansa huippuosaajista koostuvan tiimin johtaminen vaatii aivan erityistä tunneälyä ja tilannetajua. Heidän kohdallaan eivät toimi perinteiset johtamismallit ja he ovat herkkiä aistimaan myös johtajansa epävarmuuden ja varsinkin epäaitouden. Työntekijöitä on ennen kaikkea kunnioitettava osaajina ja ihmisinä ja heidän kunnioituksensa on myös aidosti ansaittava. Yksi työkalu siihen on valmentava johtaminen.

Motivoituneet ja hyvinvoivat työntekijät haluavat kyllä menestyä, jos siihen annetaan edellytykset. Tärkeintä kaiken toiminnan, varsinkin johtajuuden takana, on ihmisen kunnioittaminen ja työhyvinvointi. Kun ihmiset voivat hyvin, yrityskin menestyy.

Johtamisen haasteita

Johtamisessa on myös haasteensa. Esihenkilöön voi kohdistua melkoisia vaatimuksia, eivätkä kaikki työntekijätkään välttämättä ole aina helppoja johdettavia.  Toisinaan esihenkilön asemaan on saatettu ajautua myös ilman minkäänlaista johtamiskoulutusta vain siltä pohjalta, että on sattunut ottamaan yritykseensä työntekijöitä tai liikevastavaksi on valikoitunut siellä pisimpään ollut työntekijä. Tämä aseman muutos ei vielä tee kenestäkään fiksumpaa kuin muut saati hyvää johtajaa, kuten ei auton rattiin istuminenkaan tee vielä kenestäkään hyvää kuskia.

Johtavaan asemaan päätyminen voi saada rinnan röyhistymään ja se vasta vaarallista onkin. Muiden käskyttämisestä saatava mielihyvän tunne ei ole terveen merkki. Johtajaksi päätyminen pitäisi sen sijaan vetää nöyräksi, sillä kyseessä on palveluammatti, mutta parhaimmillaan palkitseva sellainen, jos voi saada koko tiimin loistamaan. Lohdullista kuitenkin on, että hyväksi johtajaksi ei synnytä, mutta sellaiseksi voi kasvaa ja oppia.

Johtajuusvalmennuksissa ja johtamista käsittelevässä kirjallisuudessa keskitytään usein johtajan ominaisuuksiin, mutta sitä, millainen on hyvä työyhteisön jäsen ja valmennettava, ei juurikaan nosteta esiin. Työyhteisötaidot saattavat olla välillä hyvinkin puutteellisia jopa korkeasti koulutetuilla ihmisillä. Toisinaan myös esimerkiksi ihan tavallinen kokousetiketti tai jopa käytöstavat tuppaa unohtumaan. Mutta niinhän sitä sanotaan, että nuija se on, joka eniten naputtaa. Johtamista saattaisi helpottaa, jos työntekijöille järjestettäisiin koulutusta myös siinä, mitä ovat hyvät työyhteisötaidot tai niitä käytäisiin vaikka yhdessä läpi ja sovittaisiin toimintatavoista, joihin kaikki voisivat sitoutua.

Esihenkilötyöhön haastetta lisää varmasti myös resurssipula. Työyhteisöissä voi olla vaihtuvuutta, jolloin myös johdettavien tunteminen voi jäädä ohueksi. Tällöin voi olla vaikea esimerkiksi tietää, mitä kaikkea työntekijät osaavat, mistä ovat kiinnostuneita tai ymmärtää henkilökunnan uupumista. Työyhteisö on kuitenkin yhtä hyvä kuin siellä työskentelevät ihmiset. Yrityksen menestyksen salaisuus on näiden henkilöiden osaaminen ja motivaatio hyödyntää koko potentiaaliaan.

“Toisinaan esihenkilön asemaan on saatettu ajautua myös ilman minkäänlaista johtamiskoulutusta vain siltä pohjalta, että on sattunut ottamaan yritykseensä työntekijöitä tai liikevastavaksi on valikoitunut siellä pisimpään ollut työntekijä. Tämä aseman muutos ei vielä tee kenestäkään fiksumpaa kuin muut saati hyvää johtajaa, kuten ei auton rattiin istuminenkaan tee vielä kenestäkään hyvää kuskia.”

Hyvän johtajuuden edellytyksiä

Tämän päivän valmentavan johtamisen tärkeimpänä tehtävänä pitäisin ihmisten valmentamista, motivoimista ja heidän kehittymisensä mahdollistamista. He myös tarvitsevat tukea tavoitteiden saavuttamiseksi sekä palautetta. Johtajuus vaatii ennen kaikkea ihmisten kohtaamista ja empaattista esihenkilötyötä.

Tärkeiksi seikoiksi nouseekin motivaatiota ja suorituksia parantavina tekijöinä johtajan läsnäolo ja aito kiinnostus työyhteisössä työskenteleviä ihmisiä kohtaan. Käytännön toimintana tämä näkyy dialogeissa, henkilökohtaisissa keskusteluissa sekä yhteisissä suunnittelupalavereissa, joissa henkilökunta osallistetaan tavoitteiden asettamiseen ja päätöksentekoon. Kuulluksi tuleminen ja vaikutusmahdollisuudet lisäävät varmasti motivaatiota ja sitoutumista. Tärkeää on myös nostaa esille onnistumisia ja palkita niistä, mutta sallia myös virheet, jotta innovatiivisuus voi kukkia turvallisessa ilmapiirissä.

Valmentava johtajuus edellyttää reflektoivaa otetta. Johtajan on aktiivisesti analysoitava omaa toimintaansa ja kehitettävä sitä. Apuna siinä voidaan käyttää erilasia henkilöstölle suunnattuja kyselyitä ja tehdä vaikkapa ilmapiirimittauksia, mutta arjen havainnoinnilta ei myöskään pidä sulkea silmiään. Johtajan on myös syytä tehdä tulosten ja havaintojensa pohjalta johtopäätöksiä oman toimintansa vaikutuksista työyhteisöön ja tuloksellisuuteen sekä ylipäätään koko yrityksen toiminnan laatuun ja kehittää toimintaansa. Tulokset on myös vietävä käytäntöön tai muuten ne menettävät merkityksensä.

Tarvittaessa on myös osattava tarkistaa asenteitaan, pyytää apua ja ottaa sitä vastaan. Johtaja ei ole kaikkivoipa ja hän voi myös oppia alaisiltaan. Jos johtaja uupuu, koko työyhteisö kärsii. Lohdullista kuitenkin on, että meillä kaikilla on erilaisia yksilöllisiä ominaisuuksia, vahvuuksia ja kehittämiskohteita, mutta johtamistaidot ovat opittavissa olevia taitoja siinä missä muutkin taidot. Toki jollakulla voi olla paremmat lähtökohdat johtajaksi kuin toisella, mutta kaikilla on mahdollisuus oppia, kehittyä ja kasvaa.

“Tämän päivän valmentavan johtamisen tärkeimpänä tehtävänä pitäisin ihmisten valmentamista, motivoimista ja heidän kehittymisensä mahdollistamista. He myös tarvitsevat tukea tavoitteiden saavuttamiseksi sekä palautetta. Johtajuus vaatii ennen kaikkea ihmisten kohtaamista ja empaattista esihenkilötyötä.”

Mistä tukea ja apua johtamiseen?

Tämän mission tueksi on koulutuksia, valmennuksia ja johtamisesta kirjoitettu paljon myös hyviä kirjoja. Lukiessani niitä, olen kiinnittänyt huomiota, että ne ovat pääsääntöisesti suunnattu suurten organisaatioiden johdolle ja lähtökohtaisesti korkeasti koulutetuille johtamisen ammattilaisille. Lisäksi niissä käytetyt esimerkit saattavat olla isoista konserneista, jolloin ne eivät välttämättä ole sovellettavissa vaikkapa palvelualojen mikro- ja pienyrittäjille. Johtamisen asiantuntijoille kohdennetussa kirjallisuudessa käytetään myös käsitteitä, jotka voivat olla haasteellisia ymmärtää asiaan vihkiytymättömälle. Erityisesti hius- ja kauneudenhoitoalan yrittäjille ja esihenkilöille kirjoitetulle helppolukuiselle johtamista käsittelevälle opaskirjalle oli siis selkeä tarve.

Oli siis käärittävä hihat ja ryhdyttävä tuumasta toimeen, sillä tarvitsevathan hekin apua ja tukea vaativaan työhönsä. Ja jos voisin antaa edes yhdelle esihenkilötyössä toimivalle ajattelemisen aihetta ja herättää kiinnostuksen kehittyä, olisi työni silloin ollut merkityksellistä. Silloin ainakin yksi organisaatio saisi entistä paremman johtajan, paremmin voivan työyhteisön ja koko joukon tyytyväisiä asiakkaita.

Omalla kohdalla johtaminen on herättänyt ajatuksia ja ennen kaikkea tunteita varsinkin silloin, kun itse on ollut johdettavana ja on saanut seurata läheltä erilaisia johtamismalleja ja päässyt tutustumaan erilaisiin johtamiskulttuureihin niin hyvässä kuin pahassa. Inspiraatio kirjan kirjoittamisesta heräsi kuitenkin vasta opiskellessani johtamista Aalto-yliopistossa ja tehdessäni oppimistehtäviä aiheeseen liittyen. Tuolloin tuli väkisinkin peilanneeksi omia kokemuksia kirjallisuudesta poimittuihin johtamismalleihin. Innoittajanani toimi myös Aalto-yliopiston johtamistaidon opettajani, myös luennoitsijana ja kirjailijana tunnettu Juhani Kauhanen, jolta saamani kannustava palaute rohkaisi minua tämän kirjan kirjoittamiseen.

Samalla heräsi halu poimia johtamista käsittelevästä kirjallisuudesta hyviä oivalluksia ja soveltaa niitä alakohtaisesti omaan käytännön kokemukseen peilaten sekä oman ajattelun kautta suodattaen. Lisäksi halusin kirjoittaa asioita auki selkokielisempään muotoon ja esimerkeillä havainnollistaen. Halusin myös kohdentaa tekstini juuri Sinulle, joka olet esimerkiksi mikroyrittäjä tai ketjuyrityksen liikevastaava ja oman alasi huippuammattilainen, mutta Sinulla ei välttämättä ole vaikkapa korkeakoulututkintoa johtamisesta. Saatat kuitenkin kohdata työssäsi haasteita, joihin tarvitsisit tukea.

“Erityisesti hius- ja kauneudenhoitoalan yrittäjille ja esihenkilöille kirjoitetulle helppolukuiselle johtamista käsittelevälle opaskirjalle oli siis selkeä tarve. Jos voisin antaa edes yhdelle esihenkilötyössä toimivalle ajattelemisen aihetta ja herättää kiinnostuksen kehittyä, olisi työni silloin ollut merkityksellistä. Silloin ainakin yksi organisaatio saisi entistä paremman johtajan, paremmin voivan työyhteisön ja koko joukon tyytyväisiä asiakkaita.”

Kirja hius- ja kauneudenhoitoalan johtamisen työkaluksi

Halusin tehdä kirjan juuri Sinua varten antamaan paitsi ajattelemisen aihetta, myös ihan konkreettisia työkaluja oman toimintasi, työyhteisönne ja koko organisaationne kehittämiseksi, oli se sitten suuri tai pieni. Valmenna ja menesty – pelisilmää johtamiseen kirjani on suunnattu erityisesti kosmetiikka-, hius- ja kauneudenhoitoalan ammattilaisille, on se myös sovellettavissa muiden alojen yrittäjille ja johtotehtävissä toimiville tai sellaiseksi aikoville. Olen pyrkinyt huomioimaan pienten toimijoiden lisäksi suurten ketjuyrityksen johtamisen haasteita ja pyrkinyt vastaamaan myös heidän tarpeisiinsa.

Kirja soveltuu hyvin myös oppimisen tueksi jatko-opintoihin kuten erikoisammattitutkintoa tai ammattikorkeakoulututkintoa opiskeleville sekä opetuksen lisämateriaaliksi johtamisen ja yrittäjyyden opetuksesta vastaaville opettajille. Lisäksi siitä voi olla apua työpaikkaohjaajille tai työssään opiskelijoita tai nuorempia kollegoita mentoroiville ammattilaisille.

Lähtökohtana kirjan kirjoittamiselle on lisäksi sisältö, joka oikeasti auttaa tämän päivän haasteiden ja tulevaisuuden skenaarioiden kanssa kamppailevaa johtajaa tai ketä tahansa, joka haluaa kehittää johtamistaitojaan, joihin kuuluvat myös viestintä- ja vuorovaikutustaidot.

Yrityksen menestyksen salaisuus on kuitenkin siellä työskentelevien ihmisten osaaminen ja motivaatio hyödyntää koko potentiaaliaan. Oman alansa osaajista koostuvan tiimin johtaminen vaatii aivan erityistä tunneälyä ja tilannetajua eli sitä kuuluisaa pelisilmää. Se vaatii valmentavaa johtajuutta. Kun ihmiset voivat hyvin, yrityskin menestyy. Johtajiksi ei synnytä, mutta sellaiseksi voi oppia ja kasvaa.

Kuten jääkiekkovalmentajana toiminut, mutta nykyisin myynnin parissa työskentelevä puolisoni toteaisi:

”Hyvä valmentaja liidaa joukkueensa voittajan asenteella parhaisiin tuloksiin. Hyvä valmentaja myös kuuntelee, osallistuu ja on itse esimerkkinä sekä toimii joukkueen hengennostattajana. Häneltä löytyy psykologista pelisilmää myös kaukalon ulkopuolella.”

— Niklas Andersen

Pelisilmää kehittäviä lukuhetkiä toivottaen,

Mila

PS: Valmenna ja menesty -pelisilmää johtamiseen e-kirjan saat nyt kampanjahintaan omaksesi sivustomme verkkokaupasta. Uskon, että kirjan luettuasi  ja vietyäsi sen oivalluksia käytäntöön, se maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti, niin työhyvinvointina, tyytyväisempinä asiakkaina sekä aivan varmasti myös parempana taloudellisena tuloksena.