Hius- ja kauneudenhoitoalalla ollaan tilanteessa, jossa ihmisläheiseen käsityöammattiin tottuneilta yrittäjiltä ja työntekijöiltä ovat asiakkaat yllättäen vähenytyneet. Moni on alkanut miettiä uusia tapoja hyödyntää omaa osaamistaan ja ansaita elantoaan. Ratkaisuna on oivallettu kokeilla erilaisia verkon mahdollisuuksia kuten sisällöntuottamista ja viestimistä sosiaalisen median kanavissa. Osa yrittäjistä laatii tätä varten tavoitteellisen somestrategian, jota toteuttaa suunnitelmallisesti omaa toimintaansa jatkuvasti kehittäen ja onnistuu tavoitteessaan. Toinen voi ajatella, että jos osaa puhua ja kammata yhtä aikaa, niin ei muuta kuin kännykkä pyörimään ja tuuttaamaan hengentuote sosiaaliseen mediaan. Näinkin voi tehdä. Ja niin on netti pullollaan itseoppineita verkkopedagogeja ja sosiaalinen media täyttyy toinen toistaan eksoottisemmasta sisällöstä. Joukossa on aivan loistavia digitaivaan tähtiä ja oman alansa huippuosaajia, mutta jos et vielä koe uivasi sosiaalisen median aalloilla kuin kala vedessä, niin mihin kannattaisi kiinnittää huomiota, jos haluaisit tällä saralla toimintaasi kehittää?

Digitaalinen viestintä ja sisällöntuottaminen sosiaaliseen mediaan on kasvanut hius- ja kauneudenhoitoalalla valtavasti. Koska yritysten on ponnisteltava jatkuvasti olemassa olevien asiakassuhteiden ylläpitämiseksi ja uusien luomiseksi, on someviestinnästä on tullut tärkeä työkalu asiakkaiden tavoittamisessa. Sosiaalinen media tarjoaakin mahdollisuuden tavoittaa tärkeimmät sidosryhmät heidän käyttämissään kanavissa tarjoamalla heille laadukasta ja hyödyllistä sisältöä ajasta ja paikata riippumatta. Someviestintä kannattaakin ajatella enemmän auttamisena kuin myymisenä. Aktiivisuus sosiaalisen median kanavissa mahdollistaa myös vuorovaikutuksen eri sidosryhmien kanssa, silloinkin kun fyysinen kohtaaminen ei ole mahdollista tai edes välttämätöntä.

Yrityksen nimissä viestittäessä ei välttämättä kannata aloittaa niin, että opettelee sosiaalisen median kanavien toimintatavat ja teknisen käytön ja lähtee kirjoittelemaan mitä sylki suuhun tuo tai murjaisee videota eetteriin. Lopputulos voi olla toki viihdyttävä, mutta helposti sekava ja jäsentymätön. Tuolloin vastaanottajalle saattaa jäädä epäselväksi, mihin sillä pyritään. Yrityksenä viestittäessä on siis erityisen tärkeää kokonaisvaltainen tavoitteellisuus ja suunnnitelmallisuus. Sosiaalisessa mediassa ihmisiä tavoittaa helposti paljon, joten on tärkeää suunnitella, millaisen kuvan haluat yrityksestäsi antaa. On helpompaa ennakoida kuin korjailla jälkeenpäin.

Sosiaalisessa mediassa oleva sisältö on digitaalinen käyntikorttisi, joka edustaa yritystäsi siinä missä näyteikkunasi, liikehuoneistosi tai vaikkapa tapasi palvella asiakkaitasi. Siksi onkin tärkeää, että laadukas ja ammattitaidolla toteutettu sisältö on tuotettu tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti yrityksesi liikeidean, arvojen ja imagon mukaisesti. Parhaimmillaan viestintä sosiaalisessa mediassa luo Sinulle ja yrityksellesi tunnettuutta, vahvistaa mielikuvia asiantuntijuudestasi ja luotettavuudestasi sekä nostaa yrityksesi brändiarvoa. Sosiaalinen media mahdollistaa myös sisältömarkkinoinnin haltuunoton ja tarjoaa kustannustehokkaan työkalun brändin rakentamiseen sekä markkinointiin. Somestrategia luo puolestaan vankan pohjan sosiaalisen median markkinoinnille ja varmistaa sen jatkuvan kehityksen. Vaistonkin varassa voi yrittää suunnistaa, mutta maaliin pääsee helpommin, jos tietää minne on menossa, kartta on kunnossa ja kompassi toimii.

“Sosiaalisessa mediassa oleva sisältö on digitaalinen käyntikorttisi, joka edustaa yritystäsi siinä missä näyteikkunasi, liikehuoneistosi tai vaikkapa toimintatapasi palvella asiakkaitasi.”

Mikä ihmeen somestrategia?

Somestrategia on tavoitteellinen toimintasuunnitelma, joka kuvaa, miten yrityksen on tarkoitus hyötyä sosiaalisen median käytöstä, mitä kohderyhmiä eri kanavilla tavoitellaan, mitä somekanavia viestintään käytetään ja millaista sisältöä halutaan jakaa. Somestrategian avulla kirkastetaan, miksi ja miten somessa vuorovaikutetaan sekä mitä hyötyä pyritään saamaan siitä ajasta, joka siihen käytetään. Strategiassa määritellään, miten tavoitteet on tarkoitus saavuttaa ja suunnitelmat toteuttaa.

Strategiassa kiteytetään vähintään milloin ja kuinka usein sisältöä julkaistaan, kuka sisältöä tuottaa ja hallinnoi käyttöön valikoituja somekanavia sekä mistä aiheista sekä ennen kaikkea millä arvoilla ja periaatteilla sisältöä tuotetaan ja keskusteluun osallistutaan. Somestrategiassa määritellään myös, miten onnistumista arvioidaan ja miten toimintaa sen pohjalta kehitetään. Onnistumisen analysointi on jaoteltavissa sekä sisällön onnistumisen analysoimiseen että tavoitteiden toteutumisen mittaamiseen. Tulosten pohjalta voidaan sitten strategiaa ja sen toteuttamista kehittää edelleen.

“Somestrategia on tavoitteellinen suunnitelma, joka kuvaa, miten yrityksen on tarkoitus hyötyä sosiaalisen median käytöstä, mitä kohderyhmiä tavoitellaan, mitä kanavia  käytetään ja millaista sisältöä halutaan jakaa.”

Mistä somestrategian tekeminen kannattaa sitten aloittaa?

Kuten muussakin viestinnässä, somestrategiassakin kannattaa aloittaa perusasioista ja niiden kirkastamisessa voi auttaa, kun mietit mielessäsi vastaukset muutamiin kysymyksiin. Mitä haluan someviestinnällä saavuttaa? Ketä haluan tavoittaa ja miksi? Mistä kanavilta asiakkaani tavoitan? Millaisesta sisällöstä olisi heille hyötyä tai mikä tuottaisi heille lisäarvoa? Somestrategian tulee pohjautua yrityksen liiketoimintasuunnitelmaan, istua imagoon ja jotta siitä olisi konkreettista hyötyä yritykselle, on sillä oltava selkeät tavoitteet, mihin sillä pyritään. Strategian luomisen voi aloittaa esimerkiksi seuraavien kysymysten ja steppien avulla.

Miksi? -> Tavoitteet

Ensimmäisenä tulee määritellä selkeät tavoitteet, mitä oikein haluat sosiaalisen median käytöllä saavuttaa. Mieti, mihin pyrit ja mitä hyötyä sosiaalisen median käytöstä on yrityksellesi  ja mitä muutosta tai tulosta sillä halutaan tavoitella. Selkeät tavoitteet helpottavat myöhemmin myös onnistumisen mittaamista, kun tuloksia voidaan verrata asetettuihin tavoitteisiin.

Kenelle? -> Kohderyhmä

Tavoitteiden pohjalta määritellään kohderyhmä, jolle viestitään. Mieti, keitä pitää tavoittaa, jotta tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Pohdi millaisia nuo asiakkaasi ovat, minkä ikäisiä ja  tyylisiä, mistä kiinnostuneita he ovat sekä miten nämä ihmiset käyttäytyvät ja viestivät sosiaalisessa mediassa. Voit vaikka laatia heistä kuvitteelliset asiakaspersoonat, joille viestisi suuntaat. Puhu mieluummin ihmiselle kuin kasvottomalle massalle.

Missä? -> Somekanavat

Tavoitteet määrittävät kohderyhmät, jotka puolestaan määrittävät, mitkä sosiaalisen median kanavat kannattaa valita. Kaikkia tarjolla olevia ei tarvitse eikä kannata yrittää ottaa ainakaan kerralla haltuun. Mieti, missä kanavilla tavoittelemasi asiakkaasi viettävät aikaa. Apuna voit käyttää oman ajattelun ja intuition lisäksi asiantuntijoiden apua sekä tutkimustietoa. Jos olet jo käyttänyt erilaisia somekanavia yrityksesi viestintään, niin pohdi keitä olet näillä kanavilla tavoittanut ja keitä pitäisi vielä tavoittaa.

Mitä? -> Sisältö

Asiakkaasi ja valitsemasi kanavat määrittelevät sosiaaliseen mediaan jaettavan sisällön. Pohdi, millaista sisältöä asiakkaasi tarvitsevat tai haluavat sekä ennen kaikkea sitä, mitä hyötyä tai lisäarvoa he siitä saavat. Mieti myös, millaisia ovat valitsemiesi  kanavien toimintatavat, julkaisukulttuuri ja yhteiset pelisäännöt. Samastakin aiheesta voi tehdä esimerkiksi asiapitoisen artikkelin LinkdeIniin, rennomman postauksen Facebookiin, visuaalisen tarinan Instagramiin ja vaikkapa viihdyttävän videon Youtubeen. Mieti myös voisitko jakaa jostain muualta sisältöjä asiakkaillesi yrityksesi somekanavilla. Pohdi, kuinka jakamasi sisältö tukee yrityksesi somestrategian tavoitteita eli saa ihmiset toimimaan haluamallanne tavalla.

Milloin? -> Julkaisuaikataulu

Sisällön julkaisuaikataulu riippuu kaikista edellä mainituista. Julkaisuaikataulua suunniteltaessa on hyvä miettiä, minä viikonpäivinä ja vuorokaudenaikoina asiakkaasi liikkuvat valitsemillasi kanavilla ja milloin he haluaisivat lukea, kuunnella tai katsella tuottamaasi sisältöä. Julkaisukalenteri helpottaa myös koko vuoden sisältösuunnittelua. Siitä ei kuitenkaan kannata tehdä liian rajoittavaa, sillä ajankohtaisuus on valttia. Suunnitelma ohjaa tekemistä ja tietyt asiat tapahtuvat vääjäämättä. Talven jälkeen tulee kevät, jolloin koittavat pääsiäinen, vappu ja äitienpäivä. Koronaan ei puolestaan kukaan osannut varautua, mutta nyt siitä puhuvat kaikki. Julkaisuaikataulusta kannattaa tehdä mahdollisimman realistinen, jotta aikataulussa pysytään ja tavoitteista voidaan pitää kiinni. Säännöllisyys ja suunnitelmallisuus myös herättää luottamusta ja antaa kuvan ammattimaisesta toiminnasta. Se ei kuitenkaan sulje pois ajan hermolla olemista ja nopeaa reagointia.

Kuka? -> Ylläpito

Laadukasta ja kohderyhmälle lisäarvoa tuottavaa sisältöä ei synny itsestään, joten on päätettävä ketkä toimivat sisällöntuottajina ja kanavien ylläpitäjinä. Ylläpitovastuuta kannattaa jakaa, jos se on mahdollista, mutta toisinaan se voi olla myös yhden ihmisen harteilla. Sitä suunniteltaessa on hyvä miettiä, kuka vastaa viestinnästä ja sen kehittämisestä sekä voidaanko esimerkiksi perustaa sometiimi ja jakaa sen jäsenille erilaisia vastuita. Siinä missä tiimin tulisieluinen sanaseppo voi vastata artikkelien kirjoittamisesta, voi rautahermoisempi viilipytty vastata vaikkapa diplomaattisesta somekeskusteluihin reagoinnista. Vahvuuksia kannattaa hyödyntää.

Vinkkejä sisällöntuottamiseen

Ennen kuin sosiaaliseen mediaan lähdetään viestimään yrityksen nimissä mitään, kannattaa pohtia millainen viestinnän tyyli yrityksellesi sopii. Sopivaa viestintätyyliä kannattaa suunnitella yrityksen brändin ja imagon sekä ennen kaikkea asiakkaiden perusteella. Millainen mielikuva kohderyhmälläsi yrityksestäsi on? Oletko rennon rempseä Salon Seija, jolle huumori ja kotikutoisuus sallitaan vai edustatko oman alasi huippuasiantuntijaa, jonka viestintä tihkuu jäätävää ammattitaitoa. Someviestintä on tosin muuttanut viestinnän kulttuuria rennompaan suuntaan sellaisillakin yrityksillä, joilla aikaisemmin on viestintä ollut asiatyyliä kuten vaikkapa lakifirmoilla tai vakuutusyhtiöillä. Saattaapa somessa törmätä jopa laulavaan poliisiin tai pipolätkää pelaavaan tasavallan presidenttiinkin.

Puhutaan samaa kieltä

Kirjalliseen viestimiseen sosiaalisessa mediassa suositellaan yksinkertaista ohjetta ”kirjoita niin kuin puhut”. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjoistustyyli pyritään pitämään linjassa muun viestinnän kanssa. Lisäksi rennompi puhekieli tekee tekstistä kiinnostavampaa ja helpommin lähestyttävää kuin kuivan kalskea kirjakieli. Useimmille pienyrittäjille asiakaspalvelutilanteiden viestintätyylin jatkaminen sosiaalisessa mediassa voi toimia hyvin. Kun viestintä on samanlaista niin salongissa kuin somessakin, tekee se yrityksen viestinnästä yhtenäistä.

Kielellisiä keinoja tyylin luomiseen

Millä keinoin viestinnästä sitten tehdään asiallista tai rentoa? Viestinnän tyyli rakentuu sekä tekstin kieliasusta että julkaisuiden tyypeistä. Kieliasuun rentoutta saa kirjoittamalla asioista minä– ja me-muodoissa. Tällöin lukijalle muodostuu kuva, että postauksia kirjoittaa ihminen. Samalla tavoin rentoutta saa aikaan puhumalla suoraan lukijalle sekä esittämällä kysymyksiä ja kehotuksia.

Esimerkiksi tieteelliseen kirjoittamiseen tottunut asiantuntija joutuu somessa viestiessään unohtamaan tieteellisen tekstintuottamisen lainalaisuudet. Siinä missä tieteellisessä kirjoittamisessa tärkein asia eli tutkimustulokset ilmaistaan vasta lopuksi, toimitaan someviestinnässä päinvastoin. Nyt lukija koukutetaan otsikolla, pidetään lauseet ja kappaleet lyhyempinä ja tärkein sanotaan ensiksi. Otsikko ratkaisee kiinnostaako aihe lukijaa. Ingressi eli ensimmäinen kappale antaa ensivaikutelman siitä, onko julkaisusta lukijalle mahdollisesti jotakin hyötyä tai lisäarvoa. Se on myös maistiainen siitä, mitä on luvassa. Ingressin jälkeen jokaisen kappaleen ensimmäinen virke eli ideavirke on kappaleen tärkein. Seuraavat virkkeet täydentävät sitä.

Pidemmät julkaisut kannattaa jakaa lisäksi pienemmiksi kokonaisuuksiksi väliotsikoilla, kuvilla tai vaikkapa kysymyksillä. Myös kursivointia ja lihavointia saa nyt käyttää vapaammin ja sitä jopa suositellaan. Lopuksi jokin yhteenveto ja toimintakehotus klousaa tarinasi ja voi johtaa myös tavoiteltuun lopputulokseen, mikäli haluat saada kohderyhmäsi toiminaan tietyllä tavalla. Emojien käyttöä kannattaa kuitenkin harkita tarkkaan yritysviestinnässä. Niillä saa toki viestittyä tunnetilaa, mutta joka tilanteeseen ne eivät sovi. Jos kuitenkin niitä halutaan käyttää, kannattaa ainakin määrä pitää  kohtuullisena, ettei viestistä tule epäammattimaisen näköistä. Esimerkiksi hautaustoimiston ei välttämättä kannata päättää markkinointiviestiään tsemppipeukkuun.

Asiallinen viestintätyyli ei kuitenkaan ole synonyymi tylsälle. On täysin oikeutettua pitää viestintänsä hillittynä. Asiallinen viestintätyyli antaa kuvan asiantuntevasta ja ammattitaitoisesta yrityksestä. Kielellisesti tällaista mielikuvaa rakennetaan viestimällä kirjakielellä ja hillitysti. Asiallisemmassa viestinnässä onkin mahdollisuus panostaa viestinnän sisältöön. Kielellisiä erityispiirteitä on esimerkiksi se, että puhutaan passiivissa tai kolmannessa persoonassa. Näin luodaan yrityksestä ammattimainen kuva, mutta vaarana on, että se voi tehdä yrityksestä vaikeammin lähestyttävän.

Kirjallinen viestintätyyli vaikuttaa voimakkaasti siihen, millaisena yrityksesi koetaan. Tästä syystä on tärkeää päättää, kuinka yrityksen nimissä kirjoitetaan. Onko tyylisi hauska ja kepeä vai asialinjaa noudattava? Kuinka paljon viljelet erilaisia hymiöitä ja erikoismerkkejä? Leikitteletkö kielikuvilla, trendisanoilla tai vaikkapa murteella? Sama viesti voidaan esittää monella tavalla. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa viestiä.  Sen sijaan on tärkeää suunnitella yrityksen viestintätyyli ja olla johdonmukainen kaikissa kanavissa.

Varo kirjoitusvirheitä

Päädyitpä viestinnässäsi toteuttamaan mitä tyyliä tahansa, tärkeää on aina muistaa kielioppi. Yksittäisen näppäilyvirheen antaa aina anteeksi ja niitä sattuu kaikille, mutta jos oikeinkirjoitus on useassa kohdassa puutteellista, se antaa yrityksestä välittömästi epäammattimaisen kuvan. Se on kuin astuisi likaiseen ja epäsiistiin salonkiin. Lukija huomaa kielioppivirheet tekstistä nopeasti ja jos ne toistuvat, alkaa niihin kiinnittämään enemmän huomioita kuin itse sisältöön.

Ennen viestinnän aloittamista on siis syytä kerrata kieliopin perussäännöt. Vaikka päivitysten kieliasu olisikin rentoa, on kieliopin oltava kunnossa. Ja kun kielioppi hallitaan ja halutaan tuottaa tehokasta ja luovaa tekstiä, voidaan sääntöjä myös tarkoituksella rikkoa. Tekstiin voi jättää esimerkiksi joitakin puhekielisyyksiä, jos niiden käyttäminen sopii linjaan. Toisinaan saatetaan tehokeinona käyttää murresanoja ja joskus jopa sopivassa kohtaa kirota niin saatanasti. Tärkeintä on kuitenkin, että kokonaisuudesta tulee yhteneväinen ja rikkomuksista näkyy, että ne ovat siellä tarkoituksella. Itse rikon rajoja jatkuvasti.

Mieti mitä julkaiset

Kieliasun lisäksi viestinnän tyyliin vaikuttaa se, millaisia sisältöjä julkaistaan. Yrityksen arjesta kertovat postaukset luovat rentoutta yrityksen viestintään ja tuovat henkilöstöä lähemmäs asiakasta. Päivityksen lukeva ymmärtää, että timantin kovat ammattilaisetkin ovat vain ihmisiä. Tämä tekee heistä tuttavallisempia ja helpommin lähestyttäviä.

Jos taas halutaan lisätä brändin tunnettuutta ja asiakkaiden tietoisuutta yrityksen tuotteista ja palveluista, voidaan tuottaa harkitumpaa sisältöviestintää. Asiantuntijapostaukset luovat yrityksestä arvokkaan kuvan. Eikä kaikille yrityksille ole edes eduksi julkaista asiakkaille, millainen meininki esimerkiksi kampaamon takahuoneessa tai näytösten backstagella on. Onkin siis hyvä miettiä julkaisujensa sisältöjä oman brändinsä ja asiakkaidensa kautta.

Mikään ei estä yhdistelemästä rentoja ja asiallisempia päivityksiä, mutta hyvä on suunnitella julkaisuille jokin yhtenäinen linja. Jos päivitykset ovat aiemmin olleet kirjakielisiä ja hillittyjä, niin suottoopa äkkiarvaamaton huumormurjasu tulla puskista ko pieru kinkereillä.  Eli jos haluat lähteä tekemään aiemmasta tyylistä poikkeavaa sisältöä, voit vaikkapa lanseerata sen jonkinlaisena omana juttusarjanaan.

Erinomaisen tekstisisällön lisäksi myös visuaalisuus ratkaisee. Sosiaalisessa mediassa kannattaakin panostaa myös kuviin ja vaikkapa videoihin. Visuaalisuus on myös tärkeä osa hius- ja kauneudenhoitoalan yritysten imagoa. Sen vuoksi on hyvä pitää yrityksen viestintä myös visuaalisesti johdonmukaisena. Graafinen ilme ja valittu värimaailma kannattaa pitää yhteneväisenä myös sosiaalisen median sisältöä tuotettaessa. Nämä antavat nopealla vilkaisulla mielikuvan yrityksestäsi.

Arvioi ja kehitä

Viestinnän onnistumista voi arvioida esimerkiksi lukijamäärien, tykkäysten ja jakojen osalta. Nämä asiat kertovat, ovatko sisällöt herättäneet kiinnostusta ja ovatko ihmiset toimineet toivotulla tavalla. Mieti, miksi jotkut postaukset ovat olleet suositumpia kuin toiset ja kehitä sisältöjä onnistuneiden sisältöjen suuntaan. Kun somestrategiassa tavoitteistanne on tehty mahdollisimman konkreettisia, on helppo arvioida, miten tavoitteet on saavutettu. Iloitse onnistumisista, mutta tunnista kehittämiskohteet, jotta voit tehdä asiat entistä paremmin. Kehittäminen on jatkuva osa toimintaa.

Näillä stepeillä voit lähteä kehittämään yrityksesi someviestintää ja hiomaan somestrategiaasi tai luomaan sellaista, jos yritykseltäsi se vielä puuttuu. Panostamalla esimerkiksi yrityksesi sisältömarkkinointiin, sitoutat asiakkaitasi paremmin yritykseesi ja pystyt viestimään helposti ja nopeasti yrityksesi tuotteista ja palveluista. Someviestinnän ja sisältömarkkinoinnin haltuunotto mahdollistaa myös asiantuntijuutesi jakamisen kuten blogien, oppaiden ja referenssitarinoiden noston eri kanaviin. Näin asiakkaasi löytävät laadukasta ja heille lisäarvoa tuottavaa sisältöä sieltä, missä he muutenkin aikaansa viettävät eli sosiaalisesta mediasta. Sosiaalisen mediankin takana on kuitenkin aina ihminen ja  ihminen on lopulta yrityksen tärkein voimavara — somessakin.

“Iloitse onnistumisista, mutta tunnista kehittämiskohteet, jotta voit tehdä asiat entistä paremmin. Kehittäminen on jatkuva osa toimintaa.”

Rohkeutta ja onnistumisen iloa someviestintään, Mila

Lähteitä ja linkkejä:

Määttä Riku: Yrityksen viestinta sosiaalisessa mediassa

Näkemystehdas Mbe: Somestrategia

Lianatech: 3-vinkkiä yritysten some-viestintaan

Mel: Johdonmukainen some-viestintä

Viestintäpiritta: Somestrategia abc