Siinäpä hyvä kysymys. Tuleeko sinun säännöllisesti pohdittua omia kokemuksiasi reflektoiden ja itsehavainnoiden, tehden sitä vielä avoimen rehellisesti itsellesi? Juurinkin näistä erilaisista kokemuksista ja tilanteista voidaan poimia niitä tärkeitä oppimisen paikkoja, mikä taas edesauttaa tietoisen kasvun mahdollistumiseen.

Kannattaa pohtia, millaisia tunteita tai tekoja eri tilanteissa on ollut, ja miten ne ovat vaikuttaneet ihmisiin ja sinuun itseesi. Näistä kokemuksien myötä syntyneistä oivalluksista ja ajatuksista voit poimia ne itsellesi toimivat elementit jatkojalostukseen ja edelleen käytettäväksi. Itsetuntemusta voi tietoisesti näin kehittää, mutta se vaatii omien tunteiden tunnustamista, nimeämistä, arviointia, erottelua ja säätelyä.

Ja tämäkin on sellainen laji, jossa et tule valmiiksi koskaan.

Ihminen peilaa itseään kaiken aikaa toisiin eli aistimme ja tunnemme toistemme läsnäolon ja energian. Toisilla on erittäin herkkä “antenni” ottamaan muiden fiilikset itselleen, niin hyvässä kuin pahassa, ja toiset taas pystyvät nämä muiden ”vibat” ohittamaan helposti ilman reaktioita. Ihmisen kohtaamisessa ja erityisesti asiakaspalvelutyössä tämä tuntuu vahvasti koska jokainen on omanlainen persoona. Ja hyvä niin. Mutta juuri tämä kohtaamisten tulva vaatii myös oman aikansa asioiden ja tilanteiden reflektointiin, toiset tekevät sen mielellään seurassa, toiset itsekseen rauhassa. Ei ole yhtä ainoaa, oikeaa tapaa tässä vaan itse voi tunnustella ja tunnistella, mikä keino tuo parhaimman lopputuloksen.

On myös asioita, jotka voi jättää sikseen sen enempää niitä käsittelemättä.

Sanojensa ja tekojensa vaikutuksia on hyvä aika ajoin miettiä, koska niiden käyttö saa aina vastapuolessa reaktioita aikaan. Samoin itse teet, kun kohtaat ihmisiä – pohdit hänen sanomisiaan ja tarkoitusperiään tapaamisen jälkeen, saatat tehdä päätelmiä ja olettamuksia, lukea rivien välistä. Tästä ketjusta syntyy vuorovaikutuksen keinoin juuri nuo sinun omat itsetuntemuksesi ja tunnetaitosi ajan myötä. Lapsen kohdalla tämä näkyy alussa niin, että hänellä on joko hyvä olo tai paha olo. Kasvamisen myötä hänelle syntyy muita tunnetiloja mitä ilmaista: muun muassa iloa, tyytyväisyyttä, pelkoja ja ujoutta. Tässä kohtaa on hyvä antaa lapsen tuntea näitä kaikkia sävyjä, turvallisesti aikuisen seurassa, ohjaten, opastaen ja sanottaen mistä on kyse. Näissä tilanteissa saadaan lapsi myös tietoiseksi syy – seuraus suhteista ja tunteiden tarttumisesta. Kasvatustyö on suuri rakkauden osoitus lasta kohtaan. Tunnetaitojen opettelussa koko perhe ja muu yhteisö antaa oman tukensa lapsen tunne – elämän kehityksessä ja se tapahtuu parhaimmillaan rakentavan palautteen myötä. Oman ikäiseltään lapsi saa tärkeää tietoa itsestään, joten on erityisen tärkeää niiden ensimmäistenkin ikävuosien aikana saada kokemuksia toisten kanssa olemisesta.

Välillä meille aikuisillekin tulee arjessa tilanteita, että tunnekuohut ja käytöstavat ovat verrattavissa sinne hiekkalaatikkoleikkeihin, joten jo pienestä pitäen olemme oppineet nämä tietyt käytöstavat – toisilla ne ovat hyvinkin muita huomioonottavia ja toisilla sitten ei yhtään.   

 

Tunteet ilmenevät moninaisten väylien kautta: käyttäytymisessä, ilmeissä, eleissä, äänenpainoissa ja koko kehon reaktioina.  Se, että tiedostaa erilaisia tunteita, mahdollistaa näin yksilön oppimaan hyviä sosiaalisia taitoja, pätevyyttä ja muiden hyväksyntää. Myötätunnon ja empatian kokemus ja näiden tunnetaitojen harjoitteleminen on kaiken hyvän lähtökohta, samoin kiitollisuus. Siinä välittyy tärkeät viestit siitä, että sinut hyväksytään sellaisena kuin olet, parhaana versiona itsestäsi, sinusta välitetään ja sinua rakastetaan niin paljon, että sinun halutaan oppivan nämä taidot jo varhain.  Tunnetaidot vaikuttavat kokonaisvaltaisesti hyvinvointiimme ja kattaa niin mielen kuin kehon.

Nykyarki erityisesti on niin monenkirjavaa kaikkine nyansseineen, että hyvä tunteidensa tulkki osaa tunnistaa tunteen kehossa ja pystyy nimeämään sen, jolloin tämä tietoisuus rauhoittaa mielen eikä esimerkiksi tunnekuohun saattelemana lähde toimimaan hetken sytykkeen mukaan. Tähän auttaa jo tietoinen hengittäminen, jolloin keskitymme rauhakseen kehoomme antaen järkipuolemme tulla tilanteeseen mukaan. Näiden tilanteiden jälkeen on hyvä saada purettua tunne pois kehostamme ja mielestämme, jolloin keho ei joudu kantamaan turhia tunnetaakkoja sisällään. Näitä tunnetaakkoja joutuu usein siellä aikuisiällä sitten purkamaan ammattilaisten avulla pois, koska ihmiselle saattaa tulla tilanteita missä vanhat tuntemukset tulevat uusien kokemuksien ja tilanteiden kautta pintaan. Tunteet vaikuttavat yllättävällä tavalla myös kauneuden aistimiseen.

Kohtasitko sinä tunteesi koska viimeksi?

Päivääsi niin paljon Valoa ja Iloa välittäen,

Tunteella Nina